26 01.2021

hks kape aihinen raj

HKScan ja ravintoloitsija, keittiömestari Kari ”Kape” Aihinen ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä, joka sisältää muun muassa valmisruokien konsepteja ja niiden tuotekehitystä. Kape Aihinen näkyy jatkossa myös HK-tuotteiden markkinointitoimenpiteiden yhteydessä HK-tuotemerkin arvostettuna keulakuvana.

”HKScan haluaa kasvaa kuluttajien muuttuvissa ruokahetkissä ja keskeinen tavoitteemme on, että valmistamamme ruoka tekee hyvää ja maistuu hyvälle. Siksi on hienoa päästä tekemään yhteistyötä juuri Kapen kanssa. Hän on alan rautainen ammattilainen ja hänellä on kyky innostaa sekä inspiroida ja auttaa meitä matkallamme monipuoliseksi ruokataloksi. Koronapandemian rajoitusten poistumisen jälkeen Kapea nähdään myös meidän tilaisuuksissamme”, kertoo HKScanin Suomen kaupallinen johtaja Markus Gotthardt.

HKScan on vastikään julkistanut tavoitteensa hiilineutraalista ruoantuotannosta. Kestävän kehityksen mukainen tapa toimia ja vastuullisuus ovat keskeistä HKScanin toiminnassa.

”HKScan valmistaa ruokaa maailman puhtaimman luonnon keskellä vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista. Nämä olosuhteet luovat hyvät edellytykset erittäin korkealaatuisille raaka-aineille, joista muun muassa me alan ammattilaiset saamme omissa ravintoloissamme valmistaa huippuannoksia. HK-tuotemerkki viestii suomalaisesta laadukkaasta lihantuotannosta ja maistuvasta ruoasta. Olen superinnoissani, kun pääsen omalta osaltani tuomaan ruokainspiraatiota ikoniselle HK-tuotemerkille. HKScan on asettanut toiminnalleen korkeat vastuullisuuskriteerit. Näitä asioita arvostan itsekin”, sanoo Kape Aihinen.

12 01.2021

hkscan brunssi3

HKScan on asettanut tavoitteekseen yhtiön oman teollisen tuotannon hiilineutraaliuden vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastotyötä tehdään yhtiön kaikilla kotimarkkina-alueilla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä päästöjen merkittävää vähentämistä että hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Tätä työtä johdetaan yhtiön oman Zero Carbon -ilmastosuunnitelman mukaisesti.

Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla HKScan yhtenä Itämeren alueen suurimmista ruokataloista tavoittelee hiilineutraaliutta. HKScan on selvittänyt ja laskenut koko ruokaketjunsa päästöt yhteistyössä hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneiden KPMG:n asiantuntijoiden kanssa. Päästölähteiden tunnistaminen suuntaa toimenpiteet aluksi kohteisiin, joiden ilmastovaikutukset ovat suurimmat. Näitä ovat erityisesti omassa tuotannossa energiaratkaisut ja alkutuotannossa rehuntuotanto, peltoviljely sekä lannan kiertotalouskäyttö.  

– Olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet, joita kohti etenemme sopimustuottajiemme ja muiden kumppaniemme kanssa nöyrästi, mutta päättäväisesti. Meille on tärkeää tehdä työtä pitkäjänteisesti ja luoda pysyviä ilmastoystävällisempiä toimintamalleja. Samalla ymmärrämme, että olemme vasta matkamme alussa ja kutsumme sidosryhmämme seuraamaan edistymistämme, HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sanoo.

– Olemme toteuttaneet HKScanin kannattavuutta parantavaa Turnaround-ohjelmaa onnistuneesti jo lähes kaksi vuotta, ja on selvää, että edistyksellisellä vastuullisuustyöllä on yhä tiiviimpi yhteys liiketoiminnan kannattavuuteen. Zero Carbon -ilmastosuunnitelma on keskeinen osa HKScanin vastuullisuustyötä ja liiketoiminnan johtamista. Samalla luomme myös edellytyksiä sopimustuottajiemme tulevaisuuden kilpailukyvylle ja sille, että kuluttajat voivat nauttia vastuullisesti tuotetuista lihatuotteista hyvällä omallatunnolla osana monipuolista ruokavaliota, Tero Hemmilä toteaa.

Suunnitelmasta ilmastotekoihin

HKScan toteutti mittavan selvitystyön koko konsernissa ja laski yhtiön ilmastopäästöt maatiloilta kuluttajille kaikilla kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Päästöjen kokonaismäärä oli noin 2,4 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e)* vuonna 2019, mistä yhtiön oman teollisen tuotannon osuus on noin viisi prosenttia. Itämeren alueen maissa ruoantuotannon osuus ilmastopäästöistä on noin 20 prosenttia, mistä lihantuotannon osuus on noin puolet. Lihantuotannossa merkittävimmät päästöt liittyvät rehuntuotantoon ja peltojen maankäyttöön.

Vastuullisuustyö on ollut jo pitkään keskeinen osa HKScanin liiketoimintaa. Vuosina 2014 - 2020 yhtiö on tehnyt tuloksellista työtä ja vähentänyt oman teollisen tuotantonsa päästöjä yli 70 prosenttia muuan muassa ottamalla käyttöön tuotantolaitoksissaan vihreää, uusiutuvaa sähköä sekä parantamalla energiatehokkuutta systemaattisesti. Vuoden 2020 lopussa HKScanin kaikki tuotantolaitokset olivat jo siirtyneet käyttämään uusiutuvaa sähköenergiaa. Yhtiö huomioi ilmastovaikutukset kaikissa investointipäätöksissään ja kehittää jatkuvasti tuotantonsa energia- ja materiaalitehokkuutta. Tärkeässä roolissa osana ilmastosuunnitelmaa on pakkausten hiilijalanjäljen pienentäminen merkittävästi.

Maatalouden ilmastovaikutuksia vähennetään yhteistyöllä

HKScanin sopimustuotantotiloilla on jo pitkään tehty työtä ilmastovaikutusten vähentämiseksi muun muassa lisäämällä lannan kiertotalouskäyttöä, ottamalla käyttöön aurinkoenergiaa ja edistämällä rehuntuotannon resurssitehokkuutta.

Zero Carbon -ilmastosuunnitelman ensimmäisinä vuosina HKScan vähentää edelleen maatalouden ympäristövaikutuksia sopimustuottajiensa kanssa erityisesti pienentämällä eläinten rehuntuotannon ilmastovaikutuksia optimoimalla lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten käyttöä, kehittämällä edellytyksiä lannan tehokkaammalle kiertotalouskäytölle ja edistämällä peltojen hiilensidontaa yhteistyökumppaniensa kanssa. Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti rehuntuotannon ja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen pienentämiseen, joilla on suuri ilmastovaikutus. Peltoviljelyn resurssitehokkuuden ja hiilensidonnan edistäminen ovat toimien keskiössä. HKScan kutsuu sopimustuottajansa ilmastokoulutukseen ja tarjoaa työkaluja kestävämmän lihantuotannon kehittämiseksi.

– Meillä on pitkät perinteet lihan sopimustuotannossa. Siirrymme vähitellen sopimustuotannon seuraavaan kehitysvaiheeseen, jossa vastuullisuustyö rakennetaan aiempaa tiiviimmäksi osaksi sopimustuotantoa. Tähän työhön tarvitaan monipuolista osaamista, joten mukana on meidän ja sopimustuottajiemme lisäksi muita yrityksiä sekä asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioita. Yhdessä tutkimme uusia tapoja ilmastovaikutusten pienentämiseksi ja skaalaamme hyvät käytännöt kaikille kotimarkkinoillemme ekosysteemiajatteluun perustuvalla toimintamallilla, Hemmilä sanoo.

HKScan mukaan rakentamaan paikallisia hiilinieluja

HKScanin ruokaketjussa sopimustiloilla on merkittäviä mahdollisuuksia hiilensidonnan lisäämiseen. Toimenpiteitä voidaan kohdentaa sekä peltoviljelyyn että metsien kasvatukseen. Kasvilajivalinnoilla ja viljelymenetelmillä on merkittävä rooli peltojen hiilensidonnassa. Yhtiö kehittää sopimustuottajiensa kanssa tapoja, joilla peltojen hiilinieluja voidaan mitata ja lisätä. Lisäksi HKScan selvittää mahdollisuuksia sopimustuottajiensa omistamien metsien hiilensidonnan lisäämiseen.

– HKScanilla on yli sadan vuoden historia Itämeren alueella. Olemme sitoutuneet vastuullisen, paikallisen ruuantuotannon edistämiseen. Kestävämmän ruoantuotannon kehittäminen luo mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen koko pitkässä ruokaketjussa. Onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sopimustuottajien, yritysten, yhteiskunnan ja eri asiantuntijatahojen välillä. HKScan haluaa ilmastotyöllään kantaa oman vastuunsa yhteiskuntien tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Monet kysymykset hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi ovat vielä vailla vastauksia, mutta uskon vahvasti ratkaisun avainten löytyvän teknologisesta kehityksestä, Tero Hemmilä sanoo.

* HKScanin ilmastopäästöjen laskenta on toteutettu GHG-protokollan mukaisesti perustuen HKScanin omaan päästölähteiden dataan. Laskennassa on mukana yhtiön oman teollisen tuotannon suorat (scope 1) ja epäsuorat (scope 2) päästöt sekä oman tuotannon ulkopuolisen ruokaketjun (scope 3) päästöt. Oman teollisen tuotannon ulkopuolisista päästöistä mukana ovat merkittävimmät päästölähteet, muun muassa rehujen tuotanto, maankäyttö, eläinten lanta, pakkausmateriaalit, jätteet ja kuljetukset. KPMG on validoinut tietojen tarkkuuden ja kattavuuden.