Suomen Bocuse d’Or –joukkue tuli neljänneksi maailman vaativimmissa kokkikisoissa. Edustaja Ismo Sipeläinen, hänen assistenttinsa Johan Kurkela sekä valmentaja Tommi Tuominen veivät 5 tuntia 35 minuuttia kestävän tulikokeensa päätökseen tyylikkäästi ilman virheitä.

Kuva: Kim Öhman

Yli vuoden tiiviisti harjoitelleen tiimin työ päättyi tänään Lyonin messukeskuksen Paul Bocuse-hallissa neljänteen sijaan. Vaikka tulos ei ole palkintosijatavoitteen mukainen, se on kilpailun korkeaan tasoon nähden hyvä ja jatkaa Suomen tasaista menestystä. Vuoden 2019 Bocuse d’Or -kilpailun voitti Tanska, hopeaa otti Ruotsi ja pronssille tuli Norja.

Rennosti ja varmasti koko kilpailun ajan työskennellyt Suomen joukkue teki virheettömän kisasuorituksen. Valmentaja Tommi Tuomisen mukaan joukkueen kilpailusuoritus oli paras tähän mennessä; joukkueella oli ennen kilpailuja takanaan lähes 20 täyttä 5 tunnin 35 minuutin harjoitusta.

- Kilpailu meni erittäin hyvin, pysyimme aikataulussa, ja kaikki sujui kuten suunnittelimme. Raaka-aineissa oli hiukan eroja totuttuun, esimerkiksi lihan raaka-aine oli paljon suurempaa ja myös pehmeämpää, kuin millä harjoittelimme. Erot eivät kuitenkaan vaikuttaneet suoritukseen, Ismo Sipeläinen kertoo.

Suomi oli neljäs sekä lihavadista että lautasannoksesta annetuissa pisteissä. Keittiötyöskentelyssä Suomi oli tulostaulun mukaan kolmas.

- Kilpailun taso oli kova, ja vatitehtävässä suoritukset olivat melko tasaisia. Chartreuse oli vaikea monelle joukkueelle ja taso heitteli paljon. Suomen etu oli, että meidän chartreusemme oli tehtävänannon mukainen, moni joukkue oli ottanut riskejä ja erilaiset näkemykset tekivät tuomaroinnista vaikeaa, chartreuse-tehtävää tuomaroinut Matti Jämsén kertoo.

- Olemme tasaisen varmasti koko ajan kärjen tuntumassa. Jonain päivänä pian palkintosijojen lasikatto murtuu, Jämsén uskoo.

Bocuse d’Or-kilpailujen suomalainen kannustusjoukko on kasvanut viimeisten kausien aikana yli satapäiseksi joukoksi, joka matkustaa joukkueen perässä kilpailuista toiseen. Koko joukkue kiittää kaikkia kumppaneitaan ja yleisöä upeasta tuesta matkan varrella ja äänekkäästä kannatuksesta kisahallissa.

Tie klassikoksi ei käy käden käänteessä. HK Sinisen Lenkin juuret ulottuvat reilusti yli 50 vuoden päähän, vuoteen 1963 – aikaan, jolloin makkara oli oikeastaan vain ”herrojen herkku”. Tiedote medialle   17.1. klo 9:30

Helsingin Kauppiaat Oy valmisti ensimmäiset lenkkimakkaransa irtomyyntiin, kuten 1950-luvun lopussa oli tapana. Lenkkimakkaran valmistus oli tuolloin ja vielä 1960-luvun alkupuolellakin pitkälti käsityötä ja kuori luonnonsuolta. Makkaranteko oli hidasta – ja lopputuotteen hinta sen mukainen. Kansallisruokaa lenkki ei vielä tuolloin ollut.

Innovaatio kääntää lehden makkarahistoriassa

Uutta makkarateknologiaa oli tarjolla ulkomailla ja kehitystä seurattiin Suomessakin. Keskeinen innovaatio oli Naturin-kuori, jonka raaka-aine on eläinperäinen sidekudosvalkuainen. Se sopii kestävyytensä vuoksi teolliseen tuotantoon hyvin. HK:n tuore makkaramestari Urho Hirvonen, jota pidetään HK Sinisen Lenkin isänä, otti sen käyttöön vuonna 1963. Makkaran päät sidottiin käsin ja päähän kiinnitettiin tuotesinetti eli plommi, jossa oli tuotteen laatunimi. Käsin sitominen loppui, kun HK:lle hankittiin klipsikoneita eli suljinlaitteita.

Menestysbrändi syntyi kansan suussa

Valmistusteknologian kehittymisen myötä lenkkimakkaran myynti alkoi kuitenkin kasvaa. Helsingin Kauppiaat vastasi kysyntään ja toi markkinoille kaksi makkaralaatua: Lenkkimakkaran ja Kiuasmakkaran. Silloinen elintarvikeasetus määräsi, että makkarassa on oltava tieto sen laadusta ja valmistajasta. Koska tuotesinettiä ei enää ollut, HK ratkaisi asian painamalla tekstin ”Lenkkimakkara” sinisellä suoraan lenkin Naturin-kuoreen. Kiuasmakkaraan tuli teksti ”Kiuaslenkki” ensin valkoisella, myöhemmin punaisella. Ja eipä aikaakaan, kun kauppiaat jo lyhensivät nimen ja tilasivat HK:lta ”Sinistä” ja ”Punaista”. Tavan omaksuivat nopeasti myös kuluttajat. Menestysbrändi oli syntynyt.

Perinteinen maku

Klassikon reseptissä raaka-aineet ovat jonkin verran vaihdelleet ajan muutosten mukana. Alkuvaiheessa käytettiin hevosen- ja naudanlihaa, kun taas nyky-Sinisen pääasiallinen raaka-aine on sianliha. Myös Sinisen Lenkin rasva- ja suolaprosentteja on laskettu ajan saatossa nykyajan terveysvaatimusten mukaisesti. Sinisen mausta on aina oltu tarkkoja. Kun Urho Hirvosen aikaan makkaramestari arvioi mausteannostuksen määrää raakaa makkaramassaa maistamalla, tulevat mausteseokset nyt valmiina maustetoimittajalta ja ne lisätään tietokoneen ohjaamina makkaran massaan.

Koko Suomen perusruokaa

1970-luvun taitteen rajun maaltamuuton myötä kasvoi myös Sinisen Lenkin kysyntä voimakkaasti. Menekkiä lisäsi entisestään vakuumipakkauksiin siirtymisen ansiosta parantunut säilyvyys. Mitä perheenemännät sitten tarjosivat nälkäiselle jälkikasvulle ja puolisolle? Makkarakastiketta, makkarakeittoa, uunimakkaraa ja makkarapyttipannua. Helppoa, nopeaa ja maukasta ruokaa makkarasta, joka oli valmistettu ”lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä”. ”Ikiaikainen” lienee kuitenkin tapa nauttia Sinistä kylmänä suoraan paketista. Sinapilla tai ilman.

Perinteinen uunimakkara

2-4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

100 g kerma- tai emmental juustoa

Kuori makkarat ja tee niihin viiltoja. Viipaloi juusto ja täytä viillot juustoviipaleilla. Paista uunimakkarat 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja makkara kunnolla paistunut. Tarjoa uunimakkara perunamuusin, pikkelikurkkujen, ruskistettujen punasipulilohkojen ja hyvän sinapin kera. 

Perinteinen pyttipannu

4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

1 iso sipuli

500 g keitettyjä perunoita (esimerkiksi edelliseltä päivältä jääneitä)

4 kananmunaa

2 rkl voita

suolaa

rouhittua mustapippuria

Kuori ja leikkaa makkarat puolikuun muotoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja leikkaa perunat suupaloiksi. Paista makkarat, perunat ja sipuli voissa valurautapannulla kauniin värisiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.Paista lisäksi häränsilmäkananmunat ja tarjoa pyttipannu paistettujen munien ja suolakurkkujen kera.

HK Sininen Lenkki® -valikoimassa on neljä varianttia:

- HK Sininen Lenkki® Perinteinen - on sarjan kiistaton klassikko ja kaikkein suosituin

- HK Sininen Lenkki® Juhla - lihapitoisuus on korkeampi kuin sarjan muilla varianteilla (63 %)
- HK Sininen Lenkki® Juusto - sisältää 5,5 % juustoa
- HK Sininen Lenkki® Kevyt - sisältää rasvaa vain 10 %

Historialähteet:

Haapio Markku: Sininen Lenkki ja kymmenen mestaria (Otava 2003)
Haapio Markku: Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit (Otava 2013)
Puro Laura, Åberg Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä (Edita 2012)