08 04.2019

Vuoden Kokki 2019 on Mikko Kaukonen, Food Camp Finland, Helsinki ja Vuoden Tarjoilija 2019 on Heidi Martikainen, ravintola Farang, Helsinki. Ruoanlaiton ammattilaisten Vuoden Kokki- ja salipuolen ammattilaisten Vuoden Tarjoilija -kilpailujen finaalit käytiin 5.-6.4. Kevätmessuilla.

8540e4f9 e243 4ba6 941e 93b600156c3e w 960

Kuva: Santeri Stenvall/ELO-säätiö

Kovatasoisessa kokkikilpailussa toiseksi sijoittui Lari Helenius, ravintola Olo ja kolmanneksi Johan Kurkela, ravintola Nude. Vuoden Tarjoilija -finaalissa toiseksi sijoittui Christian Angelov, Ravintola Savoy, Helsinki ja kolmanneksi Leeni Hyvärinen, Ravintola Palace, Helsinki. Vuoden Kokki parhaana assistenttina palkittiin kokkiopiskelija Claudia Nokkanen, Perho Liiketalousopisto. Vuoden Tarjoilija parhaina assistentteina palkittiin tarjoilijaopiskelijat Nea Kankaanpääja Alexandru Rafael Raiciu, Perho Liiketalousopisto.

- Vuoden Kokki finaalitehtävä oli kaksiosainen ja siinä testattiin finalistien osaamista laaja-alaisesti. Ensimmäinen tehtävä oli valmistaa kolme erilaista ”Street food” annosta 12 hengelle (kasvis-, kala- ja äyriäinen). Toisen tehtävän teemana oli ”Old School”, jossa pääraaka-aineena oli islantilainen karitsa ja se esiteltiin vadilta tuomaristolle. Vuoden Kokki 2019 -kilpailun voittaja Mikko Kaukonen onnistui jokaisessa kilpailutehtävässä, kiteyttää Vuoden Kokki 2019 -kilpailun päätuomari Henry Tikkanen, Vuoden Kokki 2001 ja ravintola Göstan ravintoloitsija.

- Vuoden Tarjoilija 2019 finaalipäivän tehtävät koostuivat baari-, saliruoan valmistus- ja bistrotehtävistä. Finalistien suoritukset olivat erittäin tasaisia, joten kokonaisuudessa korostui myynnin ja suosittelun huomioiminen asiakaspalvelussa suhteessa liikeideaan. Suurimmat erot nousivat tekniikasta, kilpailun ratkaisi asiakaspalvelutaitojen omaksuminen tarjoilijatyöskentelyssä Heidi Martikaisen hyväksi, kertoo Vuoden Tarjoilija 2019 -kilpailun päätuomari Petra Granqvist, Pet Ravintolat Oy:n ravintoloitsija.

Vuoden Kokki 2019 palkittiin Suomen Messusäätiön myöntämällä 10 000 euron apurahalla ja palkinnon ojensi myyntiryhmäpäällikkö Riikka Telin, Messukeskus Helsinki.

Vuoden Tarjoilija 2019 palkittiin MaRa ry:n Henrik Bitten stipendirahaston myöntämällä 10 000 euron apurahalla ja palkinnon ojensi toimitusjohtaja Timo Lappi, Mara ry.

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut järjestää ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailutoiminnan pääyhteistyökumppaneita ovat HKScan Oyj, Messukeskus, Metos Oy Ab, Valio Oy, Viking Line Abp ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Kilpailujen yhteistyökumppaneita ovat myös Ainoa Winery Oy, Arvo Kokkonen Oy, Aromi-lehti, Astiavuokraus Oy Jubilee, Diversey Suomi Oy, E.Ahlström Oy, Fredman Group Oy, MaRa ry, Meira Oy, MTK ry, NORD-T, Pajunen Oy, Perho Liiketalousopisto, Polar Electro Finland Oy, Puljonki Oy, SLC ry, Vingruppen Finland Oy ja Vitriini-lehti

Vuoden Kokki 2019 -finalistit

    1. Mikko Kaukonen, Food Camp Finland, Helsinki, 1243 p Vuoden Kokki 2019
    2. Lari Helenius, Ravintola Olo, Helsinki, 1201 p
    3. Johan Kurkela, Ravintola Nude, Helsinki, 1194 p
    4. Ville Korhonen, Ravintola Savoy, Helsinki, 1102 p
    5. Simo Paalanen, Ravintola Grön, Helsinki, 1093 p
    6. Lasse Lindström, Gastro Bar Sesonki, Järvenpää, 1068 p
    7. Janne Blomqvist, Hotel Lilla Roberts/ Krog Roba, Helsinki, 1039p
    8. Jarkko Pulkkinen, Hotel Ellivuori, Sastamala, 1032 p

Maksimipisteet: 1460 p

Vuoden Tarjoilija 2019 - finalistit

    1. Heidi Martikainen, Ravintola Farang, Helsinki, 83,42 p Vuoden Tarjoilija 2019
    2. Christian Angelov, Ravintola Savoy, Helsinki, 83,25 p
    3. Leeni Hyvärinen, Ravintola Palace, Helsinki, 78,98 p
    4. Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä, 78,82 p

Maksimipisteet: 100 p

Vuoden Kokki -finalistien keittiöassistentit, 2. vuosikurssin kokkiopiskelijat, Perho Liiketalousopisto

    Triin Gristsenko
    Matti Köresaar
    Riko Myllärinen
    Noel Nervander
    Claudia Nokkanen
    Bablo Tikkanen
    Tuisku Uski
    Joni Virtanen

Erikoispalkinnot

Paras Assistentti Vuoden Kokki
Claudia Nokkanen, Perho Liiketalousopisto

Paras Assistentti Vuoden Tarjoilija
Nea Kankaanpää ja Alexandru Rafael Raiciu, Perho Liiketalousopisto

Luovin suoritus Vuoden Kokki (Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku)
Simo Paalanen, Ravintola Grön, Helsinki

Luovin suoritus Vuoden Tarjoilija (Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku)
Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä

Paras kalankäsittelijä Vuoden Kokki (Arvo Kokkonen Oy)
Johan Kurkela, Ravintola Nude, Helsinki

Paras kalankäsittelijä Vuoden Tarjoilija (Arvo Kokkonen Oy)
Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä

Kutsuvin kattaus Vuoden Tarjoilija (E.Ahlström Oy)
Christian Angelov, Ravintola Savoy, Helsinki

Visuaalisin esillepano Vuoden Kokki (E.Ahlström Oy)
Jarkko Pulkkinen, Hotel Ellivuori, Sastamala

Paras kahviosaaja Vuoden Tarjoilija (Meira Oy)
Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä

Paras kastike Vuoden Kokki (Puljonki Oy)
Johan Kurkela, Ravintola Nude, Helsinki,

Paras teeosaaja Vuoden Tarjoilija (Nord-T)
Leeni Hyvärinen, Ravintola Palace, Helsinki

Paras viiniosaaja Vuoden Tarjoilija (Vingruppen Finland Oy)
Heidi Martikainen, Ravintola Farang, Helsinki

Paras väkeväosaaja Vuoden Tarjoilija (Vingruppen Finland Oy)
Christian Angelov, Ravintola Savoy, Helsinki

Paras keittiötyöskentely Vuoden Kokki (Metos Oy)
Vuoden Kokki 1-3.palkintosijat

Makumatka Turun saaristoon tutustumaan ruokatuotantoon (MTK ry & SLC r.f.)
Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija 2019 voittajat

08 03.2019

Food Camp Finlandin ja Lantmännen Unibaken järjestämässä Burger Battle -kilpailussa parhaaksi burgerintekijäksi on valittu Pekka Koponen Ravinteli Huberista. Voittaja palkittiin 4 000 € rahapalkinnolla. Burger Battle 2019 -kisat järjestettiin Fastfood & Café & Ravintola -ammattitapahtumassa 6.–7.3. 2019.

burgeri finaali
Kuva: Otto Helkama

Kovatasoisessa Burger Battle -kilpailussa kisasivat kahdeksan keittiöalan huippuammattilaista eri puolelta Suomea. Kilpailussa tuli toiseksi Sami Liimatainen Jyväskylän Naughty BRGRista, kolmanneksi Petri Tauriainen Turusta Ravintola Teinistä ja neljänneksi Jari Rahkola RUOK Burger Rukasta.

Finaalissa kilpailutehtävän teemana oli käsityöläisyys ja raaka-aineina oli yhteistyökumppaneiden tuotteita. Käytettävänä oli mm. HK:n laadukkaita lihoja ja valikoima Arlan juustoja. Kilpailijat valmistivat mahdollisimman monta burgerin komponenttia itse alusta lähtien. Esimerkiksi kastikkeet oli valmistettu ja sämpylät leivottu itse.

voittajaburgeri
Kuva: Otto Helkama

”Kilpailu oli kovatasoinen, mutta kilpailijoista nousi ylivoimainen voittaja. Pekan voiton ratkaisi huolella valmistettu burgeri, jossa kaikki maut olivat tasapainossa. Sekä semifinaalin että finaalin tuotteet olivat ammattitaidolla ja intohimolla valmistettu. Sain tänään maistaa kenties elämäni parhaimman burgerin.”, kertoo Burger Battle 2019 -kilpailun päätuomari Pekka Terävä.

Muita tuomariston jäseniä olivat: ravintoloitsija ja keittiömestari Akseli Herlevi (Naughty BRGR), Executive Chef Marko Hirvonen (Lantmännen Unibake), Keittiömestari ja kehityspäällikkö Sami Rekola, (HKScan Pro), keittiömestari Lasse Koistinen (Art Food Heaven) sekä luova johtaja Risto Mikkola (Kotipizza Group).

Oy Lantmännen Unibake Ab:n ja Food Camp Finland Oy:n lisäksi Burger Battle 2019 -kilpailun yhteistyökumppaneita ovat Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku, HKScan, Arla, Dieta ja Easyfairs.

www.burgerbattle.fi
#burgerbattle2019

Lisätiedot:
 
Food Camp Finland Oy, projektijohtaja Maarit Kivilahti, maarit.kivilahti@foodcampfinland.fi
+358 50 4144 267

31 01.2019

Suomen Bocuse d’Or –joukkue tuli neljänneksi maailman vaativimmissa kokkikisoissa. Edustaja Ismo Sipeläinen, hänen assistenttinsa Johan Kurkela sekä valmentaja Tommi Tuominen veivät 5 tuntia 35 minuuttia kestävän tulikokeensa päätökseen tyylikkäästi ilman virheitä.

f9a52f57 32c4 4495 bb6f 2c66c73b710c w 960

Kuva: Kim Öhman

Yli vuoden tiiviisti harjoitelleen tiimin työ päättyi tänään Lyonin messukeskuksen Paul Bocuse-hallissa neljänteen sijaan. Vaikka tulos ei ole palkintosijatavoitteen mukainen, se on kilpailun korkeaan tasoon nähden hyvä ja jatkaa Suomen tasaista menestystä. Vuoden 2019 Bocuse d’Or -kilpailun voitti Tanska, hopeaa otti Ruotsi ja pronssille tuli Norja.

Rennosti ja varmasti koko kilpailun ajan työskennellyt Suomen joukkue teki virheettömän kisasuorituksen. Valmentaja Tommi Tuomisen mukaan joukkueen kilpailusuoritus oli paras tähän mennessä; joukkueella oli ennen kilpailuja takanaan lähes 20 täyttä 5 tunnin 35 minuutin harjoitusta.

- Kilpailu meni erittäin hyvin, pysyimme aikataulussa, ja kaikki sujui kuten suunnittelimme. Raaka-aineissa oli hiukan eroja totuttuun, esimerkiksi lihan raaka-aine oli paljon suurempaa ja myös pehmeämpää, kuin millä harjoittelimme. Erot eivät kuitenkaan vaikuttaneet suoritukseen, Ismo Sipeläinen kertoo.

Suomi oli neljäs sekä lihavadista että lautasannoksesta annetuissa pisteissä. Keittiötyöskentelyssä Suomi oli tulostaulun mukaan kolmas.

- Kilpailun taso oli kova, ja vatitehtävässä suoritukset olivat melko tasaisia. Chartreuse oli vaikea monelle joukkueelle ja taso heitteli paljon. Suomen etu oli, että meidän chartreusemme oli tehtävänannon mukainen, moni joukkue oli ottanut riskejä ja erilaiset näkemykset tekivät tuomaroinnista vaikeaa, chartreuse-tehtävää tuomaroinut Matti Jämsén kertoo.

- Olemme tasaisen varmasti koko ajan kärjen tuntumassa. Jonain päivänä pian palkintosijojen lasikatto murtuu, Jämsén uskoo.

Bocuse d’Or-kilpailujen suomalainen kannustusjoukko on kasvanut viimeisten kausien aikana yli satapäiseksi joukoksi, joka matkustaa joukkueen perässä kilpailuista toiseen. Koko joukkue kiittää kaikkia kumppaneitaan ja yleisöä upeasta tuesta matkan varrella ja äänekkäästä kannatuksesta kisahallissa.

18 01.2019

HK Sininen Lenkki tehdaskuva

Tie klassikoksi ei käy käden käänteessä. HK Sinisen Lenkin juuret ulottuvat reilusti yli 50 vuoden päähän, vuoteen 1963 – aikaan, jolloin makkara oli oikeastaan vain ”herrojen herkku”. Tiedote medialle   17.1. klo 9:30

Helsingin Kauppiaat Oy valmisti ensimmäiset lenkkimakkaransa irtomyyntiin, kuten 1950-luvun lopussa oli tapana. Lenkkimakkaran valmistus oli tuolloin ja vielä 1960-luvun alkupuolellakin pitkälti käsityötä ja kuori luonnonsuolta. Makkaranteko oli hidasta – ja lopputuotteen hinta sen mukainen. Kansallisruokaa lenkki ei vielä tuolloin ollut.

Innovaatio kääntää lehden makkarahistoriassa

Uutta makkarateknologiaa oli tarjolla ulkomailla ja kehitystä seurattiin Suomessakin. Keskeinen innovaatio oli Naturin-kuori, jonka raaka-aine on eläinperäinen sidekudosvalkuainen. Se sopii kestävyytensä vuoksi teolliseen tuotantoon hyvin. HK:n tuore makkaramestari Urho Hirvonen, jota pidetään HK Sinisen Lenkin isänä, otti sen käyttöön vuonna 1963. Makkaran päät sidottiin käsin ja päähän kiinnitettiin tuotesinetti eli plommi, jossa oli tuotteen laatunimi. Käsin sitominen loppui, kun HK:lle hankittiin klipsikoneita eli suljinlaitteita.

Menestysbrändi syntyi kansan suussa

Valmistusteknologian kehittymisen myötä lenkkimakkaran myynti alkoi kuitenkin kasvaa. Helsingin Kauppiaat vastasi kysyntään ja toi markkinoille kaksi makkaralaatua: Lenkkimakkaran ja Kiuasmakkaran. Silloinen elintarvikeasetus määräsi, että makkarassa on oltava tieto sen laadusta ja valmistajasta. Koska tuotesinettiä ei enää ollut, HK ratkaisi asian painamalla tekstin ”Lenkkimakkara” sinisellä suoraan lenkin Naturin-kuoreen. Kiuasmakkaraan tuli teksti ”Kiuaslenkki” ensin valkoisella, myöhemmin punaisella. Ja eipä aikaakaan, kun kauppiaat jo lyhensivät nimen ja tilasivat HK:lta ”Sinistä” ja ”Punaista”. Tavan omaksuivat nopeasti myös kuluttajat. Menestysbrändi oli syntynyt.

Perinteinen maku

Klassikon reseptissä raaka-aineet ovat jonkin verran vaihdelleet ajan muutosten mukana. Alkuvaiheessa käytettiin hevosen- ja naudanlihaa, kun taas nyky-Sinisen pääasiallinen raaka-aine on sianliha. Myös Sinisen Lenkin rasva- ja suolaprosentteja on laskettu ajan saatossa nykyajan terveysvaatimusten mukaisesti. Sinisen mausta on aina oltu tarkkoja. Kun Urho Hirvosen aikaan makkaramestari arvioi mausteannostuksen määrää raakaa makkaramassaa maistamalla, tulevat mausteseokset nyt valmiina maustetoimittajalta ja ne lisätään tietokoneen ohjaamina makkaran massaan.

Koko Suomen perusruokaa

1970-luvun taitteen rajun maaltamuuton myötä kasvoi myös Sinisen Lenkin kysyntä voimakkaasti. Menekkiä lisäsi entisestään vakuumipakkauksiin siirtymisen ansiosta parantunut säilyvyys. Mitä perheenemännät sitten tarjosivat nälkäiselle jälkikasvulle ja puolisolle? Makkarakastiketta, makkarakeittoa, uunimakkaraa ja makkarapyttipannua. Helppoa, nopeaa ja maukasta ruokaa makkarasta, joka oli valmistettu ”lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä”. ”Ikiaikainen” lienee kuitenkin tapa nauttia Sinistä kylmänä suoraan paketista. Sinapilla tai ilman.

Perinteinen uunimakkara

2-4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

100 g kerma- tai emmental juustoa

Kuori makkarat ja tee niihin viiltoja. Viipaloi juusto ja täytä viillot juustoviipaleilla. Paista uunimakkarat 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja makkara kunnolla paistunut. Tarjoa uunimakkara perunamuusin, pikkelikurkkujen, ruskistettujen punasipulilohkojen ja hyvän sinapin kera. 

HK Sininen annoskuva

Perinteinen pyttipannu

4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

1 iso sipuli

500 g keitettyjä perunoita (esimerkiksi edelliseltä päivältä jääneitä)

4 kananmunaa

2 rkl voita

suolaa

rouhittua mustapippuria

Kuori ja leikkaa makkarat puolikuun muotoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja leikkaa perunat suupaloiksi. Paista makkarat, perunat ja sipuli voissa valurautapannulla kauniin värisiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.Paista lisäksi häränsilmäkananmunat ja tarjoa pyttipannu paistettujen munien ja suolakurkkujen kera.

HK Sininen Lenkki® -valikoimassa on neljä varianttia:

- HK Sininen Lenkki® Perinteinen - on sarjan kiistaton klassikko ja kaikkein suosituin

- HK Sininen Lenkki® Juhla - lihapitoisuus on korkeampi kuin sarjan muilla varianteilla (63 %)
- HK Sininen Lenkki® Juusto - sisältää 5,5 % juustoa
- HK Sininen Lenkki® Kevyt - sisältää rasvaa vain 10 %

Historialähteet:

Haapio Markku: Sininen Lenkki ja kymmenen mestaria (Otava 2003)
Haapio Markku: Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit (Otava 2013)
Puro Laura, Åberg Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä (Edita 2012)