07 05.2020

8bc51c3fa3720122 800x800ar

VTT on laskenut Kariniemen® Sankarit -projektin tilojen hiilijalanjäljen. Kariniemen siipikarjatilojen hiilijalanjälki on keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden*. Luotettavaa vertailutietoa hiilijalanjäljestä on vielä vähän, mutta nyt laskettu hiilijalanjälki on pienin Suomessa mitatuista. Vuoden 2019 lopulla alkaneessa Kariniemen Sankarit -projektissa on mukana 10 pilottitilaa. Tilojen kanssa rakennetaan toimintatapaa, jonka tavoitteena on hiilineutraali tuotantoketju.

Tilakohtainen laskelma mahdollistaa systemaattisen työn hiilijalanjäljen pienentämiseksi koko Kariniemen® -tuotantoketjussa. Seuraavassa vaiheessa Kariniemen Sankarit -tilat määrittävät asiantuntijoiden avustuksella toimenpiteet oman tilansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tilojen apuna ovat HKScanin Agrofood Ecosystem® -verkoston kumppanit, joiden avulla tiloille luodaan omat ilmastoreseptit.

”Tavoitteenamme on Kariniemen-ketjun hiilineutraalius. Uusiutuvan energian määrä tiloilla on suuri, joten energian käytöstä aiheutuvat päästöt ovat pienet. Peltoviljely on valittu keskeiseksi kehityskohteeksi, koska tilakohtaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä pellon satotason nostaminen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä. Kariniemen Sankarit -tilat testaavat erilaisia tilan tarpeisiin soveltuvia toimenpiteitä. Yksi keskeinen yhteistyökumppanimme tilojen peltoviljelyn kehittämisessä on Yara Suomi. Pilottitilat saavat käyttöönsä myös tekniikkaa, jonka avulla pellon hiilensidontaa voidaan todentaa”, kertoo HKScanin alkutuotannon strategisista projekteista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.

”Broilerituotannon hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin ja IPCC:n suosituksiin. Laskennassa on käytetty suomalaisia ja tilakohtaisia lähtötietoja. Laskenta kattaa broilerituotannon arvoketjun vanhempaissukupolven kasvatuksesta lähtien teurasvalmiiseen broileriin sisältäen rehuntuotannon, lantajärjestelmän, energian, kuivikkeen ja kuljetusten ilmastovaikutukset. Merkittävimmät päästöt muodostuvat lintujen ruokinnasta, mitä varten kerättiin tietoja tilojen omasta viljelystä ja teollisten ostorehujen tuottajilta” kertoo tutkija Katri Behm VTT:ltä.

Tilakohtaisen laskennan apuna on käytetty Biocoden laskentatyökalua. ”Työskentelemme yritysten kanssa, jotka toimivat edelläkävijöinä vastuullisen ruokaketjun edistämiseksi. HKScan on erinomainen esimerkki tällaisesta yrityksestä” kertoo Biocoden toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen.

Agrofood Ecosystem® -verkoston avulla yhä vastuullisempaa ruoantuotantoa

HKScan tekee laaja-alaista työtä ympäristövaikutustensa pienentämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. HKScanin vastuullisuustyön keskeisiä tavoitteita ovat kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen terveellisillä, laadukkailla, vastuullisesti tuotetuilla ja hyvän makuisilla tuotteilla.

HKScan käynnisti syksyllä 2019 Agrofood Ecosystem® -verkoston rakentamisen Suomessa. Yhteistyöverkoston tiedot, osaaminen ja parhaat käytännöt voidaan kerätä ja hyödyntää laajasti asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin HKScanin markkina-alueilla.

* Laskenta perustuu ISO-standardoituihin menetelmiin ja IPCC:n laskentaohjeisiin ja tulokset ilmoitetaan massa-allokoituina kg CO2e / kg elopainoa. Laskennassa on huomioitu mm. seuraavat kasvihuonekaasut: CO2, CH4, N2O.