21 09.2021

kuva 1

Suomea Bocuse d’Or -kilpailussa edustava Mikko Kaukonen sekä joukkueen assistentti Anni Peräkylä ovat kehitelleet maistuvia take away -annoksia HKScanin asiakkaille. Pika-aituri, Suomen mestari ja olympiaurheilija Annimari Korte sai maisteltavakseen kaksikon luomuksia. Annokset valmistettiin siten, että niissä huomioitiin Korteen tarkka ruokavalio.

Vaikka ruoka on huippu-urheilijalle pääasiassa polttoainetta, myös maku on Korteelle todella tärkeä osa ateriaa. Hän sanookin, että haluaa syödä vain ruokia, jotka maistuvat oikeasti hyviltä.

kuva 2

Tavoitteet molemmilla huipuilla ovat korkealla

Huipulla kilpaileminen vaatii lujaa kurinalaisuutta ja tahdonvoimaa olipa areenana sitten keittiö tai juoksurata. Korte treenaa kovana treenipäivänä lajitekniikkaa ja voimaa viisi tuntia, jonka päälle lisätään vielä lihashuollot, hieronnat ja fysikaaliset hoidot. Työpäivät venyvät hyvinkin pitkiksi. Bocuse d’Or -tiimi puolestaan viettää tulevan kilpailukeittiön kopioksi tehdyllä harjoituskeittiöllä noin 200 tuntia kuukaudessa makua, rakenteita, tekniikoita ja ajoituksia harjoitellen.

Bocuse d’Or -kilpailussa aikaa tehtäviin on 5 tuntia 30 minuuttia, ja kun paikalla on kokkimaailman kerma, on ruokalajien vaikeustasokin sitä luokkaa. Jokainen sekunti ja askel hiotaan viimeisen päälle, ettei yhtään turhaa liikettä tapahtuisi keittiössä kilpailun aikana.

Korteen kilpailusuoritus kestää alle kolmetoista sekuntia, joka tosin juostaan kilpailusta riippuen 1-3 kertaa (alku- ja välierät sekä finaali), mutta valmistautuminen illan starttiin alkaa jo aamulla.

kuva 3

Ravinto on suuressa roolissa molemmilla huipuilla

Peräkylä ja Kaukonen tekevät harjoituskeittiöllä päivästä toiseen kolmen Michelin-tähden ruokaa, mutta kotona maistuu tavallinen kotiruoka. Liharuokia rakastavan Korteen kotona taas on ahkerassa käytössä air fryer, jossa useimmiten kypsyy HK Maakarit® -artesaanimakkarat. Lihaisat HK-leikkeleet hän puolestaan napostelee suoraan pakkauksesta.

Testaa HKScanin asiakkaille laaditut take away -annokset!

10 08.2021

Ranskan Lyonissa syyskuussa järjestettävän Bocuse d’Or -kilpailun finaalitehtävä on jaettu kahteen osaan, joista toinen on lihateema ja toinen kolmen ruokalajin Take Away, pääraaka-aineenaan tomaatti.

Suomea edustaa Mikko Kaukonen tiimeineen. Mainittakoon, että joukkueeseen kuuluva Anni Peräkylä voitti Euroopan karsinnoissa parhaan assistentin palkinnon!

Anni ja Mikko kehittelivät lämpimikseen monipuolisen setin mitä maistuvimpia Take Away -annoksia. Testaa ja ihastu!

Reseptit ovat 4:lle. Annokset on kehitetty HKScanin asiakkaille, ne eivät ole kilpailuannoksia.

10 08.2021

lihankasittely 1

Suomen Bocuse d’Or -kisajoukkue treenaa parhaillaan toista vuoden 2021 finaalikilpailun teemoista: lihateemaa. Tehtävänanto on mielenkiintoinen, sillä me HKScanilla perustamme osaamisemme pitkään lihankäsittelyn perinteeseen.

Finaalin teema osuu ja uppoaa

Me lihantaitajat HKScanilla perustamme osaamisemme pitkään lihankäsittelyn perinteeseen. Olemme opettaneet sitä sukupolvelta toiselle jo yli 100 vuoden ajan. Syyskuun lopulla Ranskan Lyonissa pidettävän Bocuse d’Or -finaalin lihateema ilahduttaa erityisen paljon, sillä se tuo meidät kaikki todellisen ruoanvalmistuksen äärelle. Teema kiinnittää huomion makuun, lihan hitaaseen valmistukseen sekä poikkeuksellisten tuotteiden hauduttamiseen.

Finaalitehtävä on jaettu kahteen osaan, joista lihatehtävässä pitkän kypsennysajan vaatima pääraaka-aine naudan lapapala tulee kypsentää kokonaisena. Lisäksi tehtävään kuuluu kaksi kasvislisäkettä, erikseen tarjottava kasvispohjainen ragout sekä kastike. Toinen kilpailutehtävä on kolmen ruokalajin take away, jonka pääraaka-aineena on tomaatti. Lisäksi take away -pääruoalle on määritelty pakolliseksi raaka-aineeksi katkarapu. Molemmista teemoista valmistetaan 14 annosta.

Suomen Bocuse d´Or -edustaja Mikko Kaukonen pitää lihatehtävää osaltaan kiinnostavana ja haastavana: ”Perinteisessä ruoanvalmistuksessa naudan lapa on tuttu, monipuolinen ja helposti käsiteltävä. Kilpailussa tehtävänannon rajaukset tuovat inspiraatiota ja haastetta kilpailuannoksen toteutukseen.”, Kaukonen sanoo.

lihankasittely 2

Arkisista ruoista maailmanluokan mestariannoksiksi

Perinteisesti naudan lavan leikkuut käytetään haudutettaviin ruokiin kuten lihakeittoon ja pataruokiin. Naudan lavasta on saatavilla myös grilliin sopivia leikkuita, kuten Flat Iron -pihvejä. Mikäli leikkuussa on luu, se irtoaa helposti kypsentämisen jälkeen ja antaa liemeen herkullista makua. Lapakuutioita ja -suikaleita käytetään pitkään haudutettaviin pata- ja kastikeruokiin.

Maailman parhaiden kokkien käsittelyssä raaka-aine muuttuu kuitenkin upeiksi huippugastronomian taidonnäytteiksi.

- Maailman huippukilpailun tarkoitus on kehittää ja koetella huippugastronomian rajoja. Se korostuu erityisesti presentaatiossa ja tekniikoissa - tällä tasolla huippujen maut ovat aina poikkeuksetta kunnossa, HKScan Food servicen kehityspäällikkö ja keittiömestari Sami Rekola sanoo.

lihankasittely 3

Vastuullisesti tuotettu kotimainen naudanliha on erinomainen raaka-aine

Vastuullisuus maistuu hyvältä. Kaikki lähtee eläinten hyvinvoinnista, jonka sitoutuneet sopimustuottajat Suomessa varmistavat toiminnallaan joka päivä. Sekä HK:n että Tammisen naudanliha on kotoisin kotimaisilta valikoiduilta tiloilta. Tammisen Rotukarja-tilalliset ovat erikoistuneet nautojen lajityypilliseen kasvatukseen varmistaakseen eläinten hyvinvoinnin.

Erirotuisten nautojen liha eroaa toisistaan muun muassa lihaksen sisäisen rasvan eli marmoroitumisen suhteen. Mureimmat osat ovat sisä- ja ulkofilee sekä paahto-, sisä-, ulko- ja kulmapaistit.

Naudanlihan hauduttaminen ja keittäminen ovat aikaa vieviä mutta lopputuloksessa palkitsevia kypsennystapoja, joilla sitkeämmistäkin ruhonosista saadaan niin pehmeitä, että ne irtoavat luusta helposti.

Valmistustavat eroavat toisistaan lähinnä kypsennyslämpötilan suhteen: keitinvesi kiehuu sadassa asteessa, kun taas hauduttamisneste on noin 80–90-asteista eli hiljakseen poreilevaa. Haudutusnestettä käytetään vain sen verran, että liha peittyy juuri ja juuri. Uunissa haudutettaessa sopiva lämpötila on 120–150 astetta. Keitettäessä taas liha upotetaan runsaaseen veteen – kylmään tai kiehuvaan.

Vahvat yhteistyössä

Maailmankuulun huippukokin Paul Bocusen perustama kokkikilpailu Bocuse d’Or järjestetään joka toinen vuosi Ranskan Lyonissa. Tämän vuoden kilpailussa Suomea edustaa Mikko Kaukonen tiimeineen.

HKScan on yksi Suomen Bocuse d´Or Academyn pitkäaikaisimmista pääyhteistyökumppaneista. Yhteisellä intohimolla sekä ammattitaidolla alalle tuotetaan uusia hienoja makuelämyksiä ilmiöineen.

30 06.2021

Vuoden Kokki 2021 -finalistit ovat:

Alfred Tallberg – Ravintola Shelter/Helsinki
Jonathan Slotte – Ravintola Palace/Helsinki
Kim Päivästö – Ravintola Demo/Helsinki
Sami Sorvoja – Kuokkalan Kartano/Jyväskylä
Jarkko Pulkkinen – Finnjävel Salonki/Helsinki
Anssi Riihimäki – Ravintola Aihki/Pyhä
Ville Korhonen – Ravintola Savoy/Helsinki
Jaakko Hämeenkorpi – Bistro Sinne/Porvoo
Alex Kallträsk – Restaurant HEJM/Vaasa
Simon Selin – Restaurant HEJM/Vaasa

Jokainen finalisti saa itselleen kesän ajaksi mentorin, joka tukee, ohjaa ja kannustaa finalistejä kesän aikana kohti finaalia.

Vuoden Kokki -kisan finaali kilpaillaan 29. – 30.10.2021 Viini- ja Ruokatapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa.
Voittaja palkitaan Suomen Messusäätiön myöntämällä 10 000 euron apurahalla,  jonka avulla voi kehittää omaa ammattitaitoaan. Lisäksi voittaja pääsee toteuttamaan erilaisia edustustehtäviä ja yhteistöitä elintarvikealan toimijoiden kanssa!

Kilpailun pääjärjestäjänä toimii Wihuri Oy Aarnio yhdessä Vuoden Kokki Akatemian ja laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa. Voimassa olevat koronarajoitukset huomioidaan tapahtumissa.

Vuoden Kokki Akatemian puheenjohtajana toimii Henry Tikkanen. Akatemia muodostuu aiemmista Vuoden Kokki -kilpailun voittajista.
Akatemian tehtävänä on kehittää entisestään  kilpailun ammatillista sisältöä.  Kilpailukauden kilpailujohtaja sekä päätuomari valitaan Akatemian jäsenistä.


#vuodenkokki #vuodenkokki2021 #ruokakulttuuri #palvelukulttuuri #suomenparaskokki

tarjoilijafinalistit2021

Vuoden Tarjoilija 2021 -finalistit ovat:

Joonas Heino – Ravintola Perho/Helsinki
Egle Allikivi – freelancer/Helsinki
Jeremias Salonen – Kakola Brewing Company/Turku
Henna Kolehmainen – Ravintola Hella & Huone/Tampere
Matias Pietarinen – Chihuahua Julep/Helsinki
Katriina Suominen Albina&Alexis/Helsinki – Karkkilan Tehtaan Hotelli

Vuoden Tarjoilija -kisan finaali kilpaillaan 29.-30.10.2021 Helsingin Messukeskuksessa Viini- ja Ruokatapahtumassa.

Jokainen finalisti saa kesän ajaksi itselleen mentorin, joka tukee, ohjaa ja kannustaa finalisteja kesän aikana kohti finaalia.

Voittaja palkitaan MaRa ry:n Henrik Bitten stipendisäätön myöntämällä 10 000 euron apuralla, jonka avulla voi kehittää omaa ammattitaitoa. Lisäksi voittaja pääsee tekemään erilaisia edustustehtäviä ja yhteistöitä elintarvikealan toimijoiden kanssa.

Kilpailun pääjärjestäjänä toimii Wihuri Oy Aarnio Metrotukku yhdessä Vuoden Tarjoilija Verkoston ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Voimassa olevat koronarajoitukset huomioidaan tapahtumissa.

#vuodentarjoilija #vuodentarjoilija2021 #juomakulttuuri #palvelukulttuuri #suomenparastarjoilija

31 05.2021

kariniemen mikkokiiski 3

HKScan on laskenut ensimmäisenä HKScan AgroFood Ecosystem® pilottitilan ympäristöjalanjäljen. Laskennassa huomioitiin Kariniemen® kananpojan alkutuotannon hiili- ja vesijalanjäljet sekä tuotannon vaikutukset rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tulosten mukaan suuri osa ympäristövaikutuksista syntyy rehusta.

HKScanin vastuullisuustyö on jatkuvaa kehittämistä ja uusien menetelmien testaamista. Yhtiön tavoitteena on yhä vastuullisempi ruoantuotanto. HKScan AgroFood Ecosystem® pilotissa materiaalitehokkuuteen erikoistunut Envitecpolis laski Kariniemen kananpoikien alkutuotannon hiili- ja vesijalanjäljet sekä arvioi tuotannon vaikutukset rehevöitymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Tarvittavat lähtötiedot kerättiin tilalta yhden kalenterivuoden ajalta. Nämä ympäristöjalanjäljen eri elementit ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla pystytään tunnistamaan ketjun päästöjen vähennyskohteita.

Laskenta osoitti kananpojan hiili- ja vesijalanjäljen olevan hyvällä tasolla. Rehevöittämisvaikutuksen arvioitiin olevan vähäistä. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät toimenpiteet on huomioitu hyvin kyseisen tuotantosuunnan mukaisessa toimintaympäristössä.

”Ylpeänä julkistamme maailman ensimmäisenä broilerin alkutuotannon ympäristöjalanjäljen. Me HKScanissa haluamme kehittyä kaikilla ympäristön osa-alueilla. Parhaillaan tutkimme yhdessä sopimustuottajiemme ja ekosysteemikumppaneidemme kanssa hyviä käytäntöjä, jotka skaalaamme kaikille markkinoillemme. Etenemme työssä Science Based Targets -aloitteen mukaisesti”, painottaa HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.

”Usein ympäristötarkasteluissa keskitytään johonkin tiettyyn osatekijään. Kokonaisvaltainen tilan toiminnan ja tuotannon tarkastelu antaa laaja-alaisemman näkymän ympäristövaikutuksista. Näin myös tilan toiminnan kehittämistä ja ympäristöjalanjäljen pienentämistä voidaan suunnitella kokonaisuutena arvioiden eri toimenpiteiden merkitystä kaikkien näiden osa-alueiden kautta”, kertoo Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman.

Kumppanuudet ja huipputeknologia vauhdittavat kehitystä

Pilottitilan osalta Kariniemen kananpojan hiilijalanjälki oli 2,33 CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Tulos on pieni ja se on linjassa aiempien Kariniemen hiilijalanjälkitulosten kanssa. HKScanin tavoitteena on koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraalius vuoden 2040 loppuun mennessä.

Vesijalanjälkilaskennassa hyödynnettiin AWARE-menetelmää, jossa huomioidaan vesiniukkuusvaikutukset ja maantieteelliset erot vesivarannoissa. HKScanin markkina-alueilla on puhtaat ja runsaat vesivarannot, jotka mahdollistavat kestävän alkutuotannon. Kariniemen kananpojan AWARE-vesijalanjälki oli 0,397m3 eläimen elopainokiloa kohden. AWARE-menetelmän uutuudesta johtuen tuloksia erilaisten elintarvikkeiden vesijalanjäljistä on toistaiseksi vähän. Mielenkiintoinen tulos löytyy kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskentaa ja vesijalanjälkeä koskevassa tutkimuksessa, jossa todetaan espanjalaisen tomaatin AWARE-pohjaisen vesijalanjäljen olevan noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

Rehevöitymistarkastelussa arvioitiin viljelykasvien kykyä hyödyntää lannoituksen ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. Pilottitilan typpi- ja fosforitaseet osoittautuivat keskiarvoja paremmiksi. Tulosten mukaan pilottitilan peltoviljelyssä ravinteiden hyväksikäyttö oli tehokasta, jolloin ravinnevalumien mahdollisuus vesistöihin on pieni.

”Tutkimme ja kehitämme jatkuvasti toimenpiteitä, joilla vähennämme lihantuotannon ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi pellon satotason nostamisella pienennetään lihan hiili- ja vesijalanjälkeä sekä lisätään ravinteiden käytön tehokkuutta. Tätä työtä teemme hyvin käytännönläheisesti yhdessä sopimustuottajiemme ja kumppaneidemme kanssa kuluvallakin kasvukaudella. Hyödynnämme esimerkiksi Yaran satelliittiteknologiaa kasvukauden aikaisissa lannoituksissa. Näin lisäämme resurssitehokkuutta, optimoimme kasvuston kyvyn hyödyntää ravinteita ja estämme samalla rehevöitymistä. Hiilensidontaa todentavissa hiilivuomittauksissa käytämme Vaisalan ja Datasensen huipputeknologiaa. Viime kasvukaudella onnistuimme automatisoimaan mittaukset ja tuloksia on nyt mahdollista seurata lähes reaaliaikaisina”, kertoo HKScanin tutkimuspäällikkö Heikki Aro.  

Biodiversiteettitarkastelussa hyödynnettiin Cool Farm Tool -ohjelmistoa. Luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät toimenpiteet on huomioitu hyvin pilottitilan tuotantosuunnan mukaisessa toimintaympäristössä. Tilalla oli runsaasti alueita, kuten pientareita ja teiden varsia, jotka tarjoavat pieneliöille monipuolisen elinympäristön. Luonnon monimuotoisuutta voidaan tilakohtaisesti kehittää edelleen esimerkiksi hyödyntämällä kerääjäkasveja ja valitsemalla luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaat muokkaustekniikat.

26 02.2021

tuorejuusto-kanakeitto

Itämeren alueella on runsaat vesivarat, joten täällä on hyvät olosuhteet kestävään lihantuotantoon. AWARE on uusi vesijalanjäljen laskentamenetelmä, jolla huomioidaan tuotteen vaikutus alueelliseen vesiniukkuuteen. Uuden laskentatuloksen mukaan Kariniemen pilottitilalle laskettu vesijalanjälki on 0,58 m3 AWARE/teuras kg.

Itämeren alueen hyvät vesivarat antavat merkittävän kilpailuedun ruoantuotannossa verrattuna moniin muihin maihin. Vesijalanjälki on mittari, jonka avulla kuvataan ruoantuotannon veden käyttöä ja käytön vaikutuksia. AWARE-menetelmässä arvioidaan vesiniukkuusvaikutuksia. Veden käyttö suhteutetaan veden saatavuuteen tuotantoalueella ja siten vedenkäytön vaikutuksia eri alueilla voidaan vertailla. Käytännössä saman elintarvikkeen tuotanto veden niukkuudesta kärsivillä alueilla näkyy suurempana vesijalanjälkenä. Toisaalta saman vesimäärän käyttö vesivarojen puolesta suotuisammassa ympäristössä johtaa pienempään vesijalanjälkeen.

HKScan otti ensimmäisenä maailmassa AWARE-menetelmän käyttöön siipikarjan vesijalanjäljen laskennassa. Tuoreen tuloksen mukaan Kariniemen kananpojan vesijalanjälki pilottitilalle on 0,58 m3 AWARE/teuras kg. Suurin osa vesijalanjäljen elinkaarivaikutuksista muodostuu rehuketjussa. Vesijalanjälki on laskettu vuoden 2019 broilertuotannon luvuista.

Laskennassa käytetty AWARE-menetelmä on laadukas. Tämä uudehko menetelmä on otettu käyttöön mm. EU:n Product Environmental Footprint (PEF) laskentaohjeistuksiin tuotekohtaisen vesiniukkuusvaikutuksen arvioimiseksi, ja sen käyttö lisääntyykin maailmalla koko ajan.

”Vesiniukkuusvaikutuksen luonteeseen kuuluu, että vaihtelu tuloksissa tuoteryhmän sisällä on paljon suurempaa kuin esimerkiksi hiilijalanjäljessä. Kuluttajan kannalta on erittäin hyvä asia, että yritykset tutkivat omien tuotantoketjujensa vesiniukkuusvaikutukset, vaikka vertailukohtia ei vielä juuri olekaan. Oman ketjun tunteminen on ensimmäinen askel kehittämisen tiellä”, laskennan tehneen Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Usva sanoo.

Vastuullisuus on jatkuvaa parantamista

HKScanille vastuullisuus on aitoja tekoja koko ruokaketjussa, keskeinen osa strategiaa ja jatkuvaa parantamista. Ympäristöjalanjäljet ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla ympäristövaikutuksia voidaan tunnistaa ja vähentää.

”Tiettävästi olemme maailman ensimmäinen yritys, joka on ottanut AWARE-vesijalanjälkimenetelmän käyttöön siipikarjan vesijalanjälkilaskennassa. HKScanin markkina-alueilla on puhtaat ja runsaat vesivarannot, jotka mahdollistavat kestävän alkutuotannon. Suuri etu on, että meillä peltoja ei tarvitse keinokastella. Kotimainen liha on myös vesijalanjäljen näkökulmasta vastuullinen valinta”, painottaa HKScanin alkutuotannon kehitysjohtaja Ulf Jahnsson.

AWARE-menetelmän uutuudesta johtuen tuloksia erilaisten elintarvikkeiden vesijalanjäljistä on toistaiseksi vähän. Mielenkiintoinen tulos löytyy kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskentaa ja vesijalanjälkeä koskevassa tutkimuksessa, jossa todetaan espanjalaisen tomaatin AWARE-pohjaisen vesijalanjäljen olevan noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

Jahnsson jatkaa, että HKScan Agrofood Ecosystem® -verkostossa edistetään peltoviljelyn resurssitehokkuutta.

”Pellon satotason nostamisella pienennetään lihan hiili- ja vesijalanjälkeä. Tätä työtä teemme yhdessä sopimustuottajiemme ja kumppaneidemme kanssa.”

22 02.2021

broilerannos

Elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkilaskennoille kehitetään yhdenmukaistettua, tieteeseen perustuvaa ja käytäntöön sovellettavaa mallia. Harmonisoitu elinkaariarviointilaskenta mahdollistaa muun muassa eri tuotteiden ja tuoteryhmien nykyistä luotettavamman vertailun. HKScan on mukana Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä hankkeessa.

HKScanille vastuullisuus on aitoja tekoja koko arvoketjussa ja jatkuvaa parantamista. Ympäristöjalanjäljet ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla pystytään tunnistamaan ketjun päästöjen vähennyskohteita. Jalanjälkien avulla kuluttajille ja asiakkaille tarjotaan myös tietoa tuotannon ympäristövaikutuksista.

Luken uudessa hankkeessa etsitään yhteisiä pelisääntöjä elintarvikkeiden hiili- ja muuhun ympäristöjalanjälkiviestintään. Tavoitteena on vertailukelpoiset laskentamenetelmät, jotka mahdollistavat tulosten vertailun. Hanke tukee hyvin HKScanin ympäristötavoitteita.

Hiilijalanjäljet mukana työssä

HKScanin tavoitteena on maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraalius viimeistään vuoden loppuun 2040 mennessä.

”HKScan Agrofood Ecosystem® -työssä etsimme keinoja, joiden avulla hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä edelleen. Kariniemen kananpoikien hiilijalanjälki on tällä hetkellä keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden, HK Rypsiporsaan 3,3 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden ja HK Ehta -naudanlihan hiilijalanjälki on 8,2 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden,” HKScanin alkutuotannon kehitysjohtaja Ulf Jahnsson kertoo.

Hän jatkaa, että yhtenäiset laskentatavat ovat tarpeellisia, jotta vertailu eri tuoteryhmien ja toimijoiden välillä on mahdollista.

Yhtenäisten laskentamenetelmien lisäksi projektin tavoitteena on ottaa rehevöittävät vaikutukset ja vesijalanjälki osaksi ympäristövaikutusten arviointia, viestintää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Lue hankkeesta lisää Luken nettisivuilta

12 02.2021

hkscan hk rypsiporsas 10v aikajana

Helmikuussa 2011 HKScan toi markkinoille täysin uudenlaisen innovatiivisen tuotteen – HK Rypsiporsas® -lihan. Se vastasi jo silloin kuluttajien muuttuneisiin odotuksiin maukkaammasta, mureammasta ja rasvakoostumukseltaan pehmeämmästä porsaanlihasta. HK Rypsiporsas® -lihan salaisuus on porsaiden ruokavalioon sisältyvät pehmeät rasvat, jotka ovat peräisin suomalaisesta rypsistä. HK Rypsiporsas® -konseptissa rehun proteiinilähteenä on kotimaisen viljan lisäksi kotimainen rypsi, härkäpapu ja herne. HK Rypsiporsaiden rehussa ei ole soijaa.

Porsaanlihan kysyntä oli laskenut Suomessa 2010-luvulle tultaessa. HKScanissa asiaan haluttiin muutosta pureutumalla kysynnän laskun syihin ja aloittamalla mittava kehitystyö. Kuluttajat toivoivat muutosta porsaanlihan terveellisyyteen, makuun ja mureuteen. Kehitystyötä tehtiin yhdessä sopimustilojen kanssa avoimin mielin ja perinteisiä toimintatapoja kyseenalaistaen. Porsaanlihan ominaisuuksien parantamiseen tähdännyttä tutkimustyötä oli jo tehty pitkään eri puolilla maailmaa, mutta ravitsemuksellinen läpimurto antoi tuolloin vielä odottaa itseään. HKScan löysi ratkaisun pehmeiden rasvojen lisäämisestä porsaiden ruokavalioon.

”Innovatiivisessa Rypsiporsas® -konseptissa porsaan ruokavaliossa on pehmeitä rasvoja suomalaisesta rypsistä, minkä vuoksi lihan rasvakoostumus muuttuu pehmeämmäksi ja sisältää omega-3-rasvahappoja. Liha on maukkaampaa, mureampaa ja täyttää rasvan laadun suhteen hyvin suomalaiset ravintosuositukset ”, sanoo HKScanin ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen, joka on osallistunut HK Rypsiporsas® -kehityshankkeeseen alusta alkaen.

Maukas ja murea vaihtoehto

HKScan toi pehmeää rasvaa ja omega-3-rasvahappoa sisältävän HK Rypsiporsas® -lihan markkinoille 10 vuotta sitten helmikuussa 2011. Tuoteuutuus sai hyvän vastaanoton kuluttajilta. Innovaation kansanterveydelliset edut huomattiin myös nopeasti, ja jo vuonna 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi HKScanille Kansanterveyspalkinnon valtakunnallisesti merkittävästä kansanterveyttä edistävästä toiminnasta. Tunnustuksen perustana oli työ, jota yhtiössä oli tehty kovan rasvan ja suolan vähentämiseksi tuotteissa. Kuten tiedetään kova rasva ja suola lisäävät muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

hk rypsiporsas ylikypsa uunikylki

Kansainvälisesti palkittu antibiootiton vientituote

Vuosi 2017 toi tullessaan kansainvälistä huomiota HK Rypsiporsas®-innovaatiolle. Lähipeltojen viljalla, rypsillä ja kotimaisilla palkokasveilla ilman soijaa ja antibiootteja kasvanut porsaanliha voitti tuolloin arvostetun Euroopan Osuustoimintajärjestö Copa Cogecan järjestämän kansainvälisen innovaatiokilpailun. Voitto tuli Omega-3 Pork, No Antibiotics Ever -porsaanlihalla, joka perustuu HK Rypsiporsas® -lihaan. Lisäksi Lidl palkitsi tuotteen kunniamaininnalla elintarvikealan vientikilpailussaan Suomessa samana vuonna.

”Kansainvälinen arvostus näkyy myös siinä, että HK Rypsiporsas® -lihaa viedään tällä hetkellä Kiinaan. Kiinalaisessa ruokakulttuurissa porsaanliha on erityisen arvostettua, ja sen laadusta ollaan erittäin tarkkoja”, kertoo HKScanin Suomen lihaliiketoiminnasta ja markkinoinnista vastaava johtaja Mikko Järvinen.

Tavoitteena hiilineutraalius koko ruokaketjussa

HKScanin tavoitteena on koko ruokaketjun hiilineutraalius. Tämän edistämiseksi HK Rypsiporsas®-eläimen hiilijalanjälki pellolta tuotantolaitoksen portille on myös selvitetty tilakohtaisesti jo useampana vuonna peräkkäin. Työ mahdollistaa systemaattiset toimenpiteet hiilijalanjäljen alentamiseksi koko ruokaketjussa. Laskettu hiilijalanjälki on keskimäärin 3,3 kilogrammaa CO2e eläimen elopainokiloa kohden ja se sisältää muun muassa rehun, lantajärjestelmän, energian, kuivikkeen, ruoansulatuksen ja kuljetusten ilmastovaikutukset. Luku on selkeästi matalampi kuin muualla Euroopassa tuotetulla porsaanlihalla.

”Jatkamme nyt yhdessä tilojen kanssa työtä HK Rypsiporsas® -ketjun hiilijalanjäljen keventämiseksi edelleen osana kattavaa työtämme hiilineutraaliuden saavuttamiseksi koko tuotantoketjussa Zero Carbon ilmastosuunnitelmamme mukaisesti”, sanoo Mikko Järvinen.

HK Rypsiporsas® - virstanpylväät:

  • 2/2011: Lanseeraus Suomessa
  • 9/2012: Sisarkonseptin Svenskt Rapsgris lanseeraus Ruotsissa
  • 11/2012: THL:n Kansanterveyspalkinto 2012 HK Ruokatalolle sydänterveyttä kohentavasta toiminnasta (HK Rypsiporsas® ja suolan vähennys).
  • 4/2014: GMO-vapaus. Rehun GMO-vapaus mahdollistuu, kun ruokinnassa käytetty valkuaisen lähde – soija korvataan rypsillä ja muilla kotimaisilla valkuaisen lähteillä kuten herneellä ja härkäpavulla.
  • 1/2016: lanseeraus Hongkongissa
  • 7/2017: Antibioottivapaus. HKScan on käynnistänyt antibioottivapaasti kasvatetun sianlihan tuotannon Suomessa. Ensimmäinen erä 100-prosenttisesti ilman antibiootteja kasvatettua HK Rypsiporsas® -lihaa tuotiin markkinoille heinäkuussa 2017.
  • 10/2017: Lidl Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailun Suomalaisen raaka-aineen käytön kunniamaininta antibioottivapaalle HK Rypsiporsas® lihalle
  • 11/2017: Kansainvälisen ”4th Edition of the European Award for Cooperative Innovation” innovaatiokilpailun voitto antibioottivapaalle HK Rypsiporsas® -lihalle
  • 1/2019: HK Rypsiporsas® -liha Kiinassa Alibaban arvostetun Hema-ketjun valikoimiin
  • 9/2019: VTT laski Rypsiporsas®-eläimen hiilijalanjäljen tilalta tuotantolaitokselle. HK Rypsiporsaan laskettu hiilijalanjälki tiloilla on keskimäärin 3,3 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Luku on reilusti pienempi, kuin vastaava luku muualla Euroopassa kasvatetuille sioille, joiden rehussa on soijaa.
  • 5/2020: EU PIG -innovaatioryhmän 2020 Grand Prix -voitto MTY Alakukun HK Rypsiporsas® -tilalle vastuullisuuden lisääminen sikatilalla -kategoriassa.
  • 2/2021: HK Rypsiporsas® 10 vuotta. Työ HKScanin ruokaketjun hiilineutraaliustavoitteen eteen jatkuu Zero Carbon -ilmastosuunnitelman mukaisesti.

hk rypsiporsas 10v aikajana

Aiheesta lisää:

Katso video - HK Rypsiporsas®: Terhakkaasti kiehkuralla oleva saparo on sian hyvinvoinnin merkki. Amanda ja Matilda Onnela kertovat videolla, miten Lehtovaaran tilalla huolehditaan sikojen hyvinvoinnista.

Juha Kakkurin Menestysresepti-podcast: Menestysresepti-podcast osa 29. HK Sinisen Lenkin ja HK Rypsiporsaan tarinat. Vieraina HKScanin Marika Rikkonen ja Mikko Järvinen | Supla

04 02.2021

HKScanin vahva tulosparannus jatkui - vuoden 2020 vertailukelpoinen liiketulos selvästi voitollinen ja paras viiteen vuoteen

Tammi-joulukuu 2020

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 2,1 prosentilla ja oli 1 781,0 (1 744,4) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos parani 44,5 miljoonalla eurolla ja oli 21,3 (-23,2) miljoonaa euroa.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 19,2 miljoonalla eurolla ja oli 17,0 (-2,2) miljoonaa euroa.
  • Vertailukelpoinen liiketulos oli HKScanin paras sitten vuoden 2015.
  • Vähittäiskauppamyynti kasvoi selvästi koronapandemian seurauksena, mutta food service -myynti jäi merkittävästi vertailuvuotta pienemmäksi.
  • Pandemia hidasti yhtiön tulosparannusta ja sen vaikutus oli voimakkain Suomessa.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 4,5 miljoonalla eurolla ja oli 63,7 (59,2) miljoonaa euroa.
  • Korollinen nettovelka oli 299,6 (275,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 91,0 (84,8) prosenttia. Lukuihin sisältyy 37,7 miljoonan euron investointi Vantaan tonttiin.
  • Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.

Loka-joulukuu 2020

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 2,0 prosentilla ja oli 472,9 (463,8) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos parani 24,0 miljoonalla eurolla ja oli 17,5 (-6,5) miljoonaa euroa.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 6,3 miljoonalla eurolla ja oli 12,1 (5,8) miljoonaa euroa. Tämä oli paras neljännen vuosineljänneksen tulos vuoden 2014 jälkeen.
  • Omilla brändeillä myytävien vähittäiskauppatuotteiden myynti kasvoi selvästi kaikilla kotimarkkina-alueilla.
  • Pandemian tulosta heikentävä vaikutus oli voimakkain Suomessa ja Ruotsissa.
  • Liiketoiminnan rahavirta heikkeni 8,1 miljoonalla eurolla ja oli 40,5 (48,6) miljoonaa euroa, mikä johtui tilapäisestä varastotasojen noususta.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Tämän raportin luvut ovat tilintarkastamattomat.

Näkymät vuodelle 2021

Vuonna 2021 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2020.

avainluvut

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä

HKScan on edennyt kahdessa vuodessa vakavasta taloudellisesta tilanteesta voitolliseksi yhtiöksi. Vuoden 2019 alussa käynnistetty, yrityksen syvää taloudellista ja toiminnallista kriisiä ratkaiseva Turnaround-ohjelma eteni vuonna 2020 suunnitellusti ja onnistuneesti. Nostimme yhtiön vuoden 2020 tilikauden nettotuloksen lähes 5 miljoonaa euroa voitolliseksi. Nettotulos oli voitollinen ensimmäisen kerran vuoden 2015 jälkeen. Olen tyytyväinen yhtiön vahvaan kehitykseen ja saavutettuun tulokseen erittäin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. Vuoden 2020 liiketulos oli 21,3 miljoonaa euroa. Liiketulosta nostivat vahvan liiketoiminnan kehityksen lisäksi positiiviset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka olivat pääosin seurausta vahvistuneesta liiketoiminnasta. Vertailukelpoinen liiketulos oli 17,0 miljoonaa euroa, mikä on yli 19 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi.

Liiketoiminnan rahavirta ennen investointeja vahvistui vertailuvuodesta lähes 5 miljoonaa euroa, mutta jäi investointien jälkeen koko vuoden 2020 osalta negatiiviseksi. Merkittävin siihen vaikuttanut yksittäinen syy oli keväällä toteutettu Vantaan tuotantolaitoksen tontin osto sekä myös tilapäinen varastotasojen nousu. Vantaan tontin osto tehtiin etuosto-oikeutta käyttäen. Hankinta oli meille strategisesti tärkeä ja turvaa toiminnan jatkuvuutta Vantaalla, koska tuotantolaitoksen tekninen ja taloudellinen käyttöikä jatkuu pitkälle yli kymmenen vuoden ajan. Yhtiön kannattavuustaso on, merkittävästä parannuksesta huolimatta, luonnollisesti vielä riittämätön. Tilanne edellyttääkin käynnissä olevien kehitysohjelmien jatkuvaa määrätietoista edistämistä ja liiketoiminnalle avautuvien uusien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

HKScanin liikevaihto jatkoi kasvuaan. Pystyimme päättyneen vuoden aikana kasvattamaan yhtiön liikevaihtoa yli 2 prosenttia päätyen 1 781 miljoonaan euroon. Kasvua oli kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa keskeisissä tuotekategorioissa. Erityisen vahvaa liikevaihdon kasvu oli Tanskassa, jossa strategiamme jalostusarvon lisäämiseksi eteni hyvin. Kaikilla kotimarkkinoillamme vähittäiskauppamyynti oli vahvassa kasvussa samaan aikaan, kun food service -kanavan myynti laski merkittävästi koronapandemian vaikutuksesta.

Vuosi 2020 oli kokonaisuutena poikkeuksellisen vaativa, kun otamme huomioon erittäin vakavan ja edelleen jatkuvan pandemian sekä Euroopassa todetut eläintaudit, Saksassa syyskuussa todetun afrikkalaisen sikaruton ja loppuvuonna Tanskasta löydetyn lintuinfluenssan.

Vuonna 2020 HKScanin kaikki kotimarkkina-alueet Baltiaa lukuun ottamatta paransivat vertailukelpoista liiketulostaan. Suomen, Ruotsin ja Tanskan tulosparannus oli selvä. Ruotsin ja Tanskan tulos oli myös historiallisesti vahva. Tanskan vertailukelpoinen liiketulos kääntyi 7 tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Baltiassa operatiivisen liiketoiminnan kehitys oli erittäin vahvaa. Euroopan heikentyneestä lihan markkina-hinnasta johtuva Baltian liiketoimintaan kuuluvan tuotantoeläimiin sitoutuneen pääoman merkittävä omaisuusarvon alennus johti kuitenkin vertailuvuotta heikompaan vertailukelpoiseen liiketulokseen. HKScan on vahvistanut liiketoimintaansa myös Puolassa lähinnä pekoniin keskittyvän tuotantoyksikkömme osalta. Tuotantoyksikkö on palvellut pääosin muita yhtiön kotimarkkinoita, mutta on vahvistanut myös ulkoista liiketoimintaansa sekä vientimarkkinoilla että Puolassa. Puolan yksikön taloudelliset luvut raportoidaan osana Ruotsin lukuja.  

Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä HKScanin liiketulos oli 17,5 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli 12,1 miljoonaa euroa, mikä on yli 6 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Vuosineljänneksen tulosparannus oli jo yhdeksäs peräkkäinen. Vuosineljännes oli kaupallisesti vahva, erityisesti joulukuun suoritus. Kehitystä tuki myös markkinoinnin ja hallinnon kustannusten hyvä hallinta. Pandemian jatkuminen aiheutti tuotannossa kustannusten nousua. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä kaikki kotimarkkina-alueet Baltiaa lukuun ottamatta paransivat vertailukelpoista liiketulostaan vertailukaudesta. Baltian operatiivinen liiketoiminnan kehitys oli kuitenkin vahvaa ja heikompi tulos johtui tuotantoeläimiin sitoutuneen pääoman arvon alenemisesta.

Sianlihan vientimme Suomesta Kiinaan kasvoi vertailuvuodesta ja viennin volyymi oli tavoitteemme mukainen. Kiinan vienti toimii tärkeänä kotimarkkinaa tasapainottavana kanavana, joskin sen suora tulosvaikutus on vielä vähäinen. Kiinassa kysynnän ennustetaan jatkuvan vahvana, vaikka Kiinan oma sianlihantuotanto on lähtenyt selvään kasvuun. Näen Kiinan kiinnostavana myös muiden lihalajien viennin osalta. Jatkammekin tiivistä yhteistyötä suomalaisten viranomaisten kanssa saadaksemme vientiluvat myös siipikarjanlihalle ja lihavalmisteille.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset painottavat tarvetta strategiamme mukaiseen uudistumiseen matkallamme monipuoliseksi ruokataloksi. Muutokset lihan kulutuksessa vaihtelevat kotimarkkinoidemme välillä. Yleisesti voidaan sanoa siipikarjanlihan kysynnän vahvan kasvun jatkuvan, kun taas sian- ja naudanlihan kulutus on heikentynyt jonkin verran kotimarkkinoillamme Baltiaa lukuun ottamatta. Lihajalosteiden kulutus on arviomme mukaan ollut vakaa, ja jopa kasvanut vuonna 2020. On selvää, että pandemian aikana lähellä tuotetun kotimaisen lihan ja lihatuotteiden arvostus on vahvistunut selvästi suhteessa vastaaviin tuontituotteisiin.

Ruoantuotannon ja -tarjonnan uusiutuvat tavat ja kanavat yhdistettyinä nopeasti etenevään digitalisaatioon vahvistavat tarvettamme uudistaa toimintaamme. Tätä muutosta tukee tammikuussa 2021 toimintansa aloittanut yhtiön Food Solutions -yksikkö. Sen tavoitteena on kehittää uusia konsepteja ja luoda lisäarvoa yhtiön nykyiselle vahvasti tuotteista ja tuoteryhmistä johdetulle liiketoiminnalle.

Katsauskauden jälkeen tammikuussa 2021 julkistimme osana vastuullisuusohjelmaamme Zero Carbon -ilmastosuunnitelman. Asetimme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen olla oman teollisen tuotantomme osalta hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko ruokaketjumme osalta vuoden 2040 loppuun mennessä. Ilmastotyö on kiinteä ja tärkeä osa HKScanin liiketoiminnan johtamista sekä jatkossa keskeisessä roolissa yhtiön ylimmän johdon agendalla.

Toimintaympäristömme on poikkeuksellisen vaativa johtuen pandemiasta ja joissakin Euroopan maissa todetuista eläintaudeista. Olemme toteuttaneet keväästä 2020 alkaen onnistuneesti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä turvataksemme henkilöstömme terveyden, tuotteidemme korkean laadun ja toimintamme häiriöttömän jatkuvuuden. Työ jatkuu ja teemme kaiken tarvittavan, jotta yhtiön toiminta ja palvelukyky poikkeustilanteessakin turvataan.

Vuoden 2019 alussa käynnistetyn kolmivuotisen Turnaround-ohjelman myötä olemme kahden vuoden aikana kyenneet parantamaan vertailukelpoista liiketulosta kumulatiivisesti jo yli 63 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminnan rahavirta on parantunut vastaavana aikana kumulatiivisesti 78 miljoonaa euroa. Onnistuneen osakeannin ja liiketoiminnan vahvan tuloskehityksen myötä nettovelkaantumisasteemme on tasolla, joka mahdollistaa Turnaround-ohjelman hallitun jatkamisen.

Jatkamme myös yhtiön rakenteen arviointia ja tarkastelemme eri markkina-alueiden asemoitumista osana konsernin liiketoimintaa. Viime keväänä hankitun Vantaan tuotantoyksikön tontin osalta tavoitteenamme on laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden käyttötarpeita.

HKScanin tulosparannuksen jatkuminen vuonna 2020 antaa yhtiölle vakaan perustan jatkaa strategian mukaista työtä. Vaikeassa toimintympäristössä onnistumisten vahva kivijalka on ollut henkilöstömme asenne ja osaaminen. Saavutetussa tulosparannuksessa näen koko henkilöstön vahvan työsuorituksen merkityksen ja saavutukset. Tavoitteemme on tehdä HKScanista nykyistäkin kiinnostavampi ja omistajiaan palkitseva monipuolinen ruokatalo. Kiitän yhtiömme omistajia, henkilöstöä, asiakkaita, sopimustuottajia, rahoittajia ja kaikkia sidosryhmiämme erittäin hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä vuonna 2020.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 290,9 (274,7) miljoonaa euroa sisältäen vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,1 (215,1) miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2020.
Varsinainen yhtiökokous 2021

HKScanin varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettävän torstaina 8.4.2021 Turussa. Kokouskutsu julkistetaan myöhemmin.

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

HKScan järjestää tilinpäätöstiedotteeseen 2020 liittyvän tiedotustilaisuuden analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille 4.2.2021 klo 10.00 webcastinä osoitteessa https://hkscan.videosync.fi/2020-q4-tulos. Tilaisuus on suomenkielinen. Vuoden 2020 tuloksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa.

Englanninkielisiä sijoittajapuheluita järjestetään pyynnöstä. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään ottamaan yhteyttä Marjukka Uutela-Hujaseen, puh. 010 570 6218.

Taloudelliset julkaisut

HKScan julkistaa vuoden 2020 vuosikertomuksen viikolla 11/2021 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.hkcan.com. Vuosikertomus sisältää yritysvastuuraportin sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkistetaan 6.5.2021.

02 02.2021

woodly img 20190930 104841557 hdr2

Puupohjaisen pakkausmuovin käyttöönotto on HKScanille askel kohti koko ruokaketjun kattavaa hiilineutraaliutta, jonka yhtiö on asettanut tavoitteekseen Zero Carbon -ilmastosuunnitelmansa mukaisesti. Yhteistyökumppaneina HKScanilla ovat puupohjaisen muovin kehittäjä Woodly Oy sekä pakkauskalvon toimittaja Wipak.

HKScan on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Tuotteiden pakkaukset ovat yksi keskeinen osa-alue, johon hiilineutraaliutta tavoiteltaessa pureudutaan.

”HKScan uudistaa pakkauksensa entistä vastuullisemmiksi. Tavoitteemme on, että viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki pakkaukset ovat kierrätettäviä. Pienennämme samalla pakkausten hiilijalanjälkeä 20 prosenttia ja vähennämme pakkausmuovin määrää 20 prosenttia vuodesta 2019”, sanoo HKScanin Suomen kaupallinen johtaja Markus Gotthardt.
HKScanilla yksinoikeus Woodly®-materiaaliin valikoiduissa tuotekategorioissa

Korvatakseen fossiilisista raaka-aineista valmistettua muovia HKScan tekee yhteistyötä puuselluun perustuvan muovin kehittäneen suomalaisen Woodly Oy:n kanssa. Yhteistyön tuloksena HKScan ottaa ensimmäisenä ja yksinoikeudella lihatuotekategoriassa Suomessa käyttöön puupohjaista Woodly®-muovia valittujen grillimakkaroiden pakkauksissa tulevana kesänä.

”Hiilineutraalin Woodly-komponentin avulla vähennämme valmiin pakkauskalvon hiilidioksidipäästöjä yli 50 prosenttia perinteisiin muovipakkauksiin verrattuna”, kertoo Gotthardt.

Woodly-materiaalin pääraaka-aine – havusellu – on peräisin sertifioiduista, kestävästi hoidetuista havumetsistä. Uusiutuvan raaka-aineen ansiosta materiaalia voidaan käyttää korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja pakkausmateriaaleja. Woodly-materiaalista tehdyn pakkauskalvon valmistaa ja jalostaa HKScanin käyttöön kotimaiseen Wihuri-konserniin kuuluva Wipak. Woodly-pohjainen pakkausmateriaali lajitellaan muovina.

Hiilineutraalius vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Muovin vähentäminen pakkauksissa ja siirtyminen uusiutuvista raaka-aineista valmistettuihin sekä aiempaa paremmin kierrätettäviin pakkausmateriaaleihin vastaa myös kuluttajien ruokateollisuudelle asettamiin odotuksiin. HKScan on viime vuosina panostanut merkittävästi pakkausten suunnitteluun ja pakkausmateriaalien käytön optimointiin. Olemme esimerkiksi muuttaneet jauhelihapakkauksen pussipakkaukseksi, jonka ansiosta olemme pystyneet vähentämään muovin määrää 71 % perinteiseen rasiapakkaukseen verrattuna.

”Samalla kun kehitämme pakkauksia entistä ympäristöystävällisemmiksi, on muistettava, että pakkausten tärkein tehtävä on kuitenkin suojata elintarvikkeita ja vähentää ruokahävikkiä. Woodly -materiaali täyttää nämä vaatimukset”, tähdentää Markus Gotthardt.