07 08.2020

kaukonen 1

Mikko Kaukonen, valmentaja Heikki Liekola ja assistentti Anni Peräkylä. Kuva: ELO-säätiö, Santer Stenvall

Edustajaksi maailman vaativimpaan kokkikilpailuun kaudelle 2020 – 2021 valittiin Mikko Kaukonen, Food Camp Finlandista. HKScan on mukana kehittämässä suomalaista ruokakulttuuria ja ravintola-alan arvostusta. Tästä esimerkkinä Suomen Bocuse D’Or -kilpailujoukkue, jonka virallisena raaka-ainetoimittajana ja yhteistyökumppanina HKScan on toiminut jo vuosien ajan.

Kaukonen valikoitui edustajaksi Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä Viini & Ruoka
-tapahtumassa lokakuussa. Kilpailutehtävänä oli valmistaa 5 tunnissa 40 minuutissa 14 kala-annosta lautasille ja 12 liha-annosta vadille sekä kaksi liha-annosta lautasille. Pakolliset raaka-aineet liha-annoksessa olivat HK Viljaporsaan luullinen porsaan kylki ja HK Viljaporsaan sorkka.

Kuva ELO saatio Santeri Stenvall 2

- Porsaan kyljen ja sorkkien käyttäminen maailmanluokan kisa-annoksissa on oiva esimerkki siitä, miten edullisistakin ruhon osista saa kehitettyä erittäin maukkaita ja näyttäviä ruokia. Esimerkiksi porsaan sorkat ovat hienoja gastronomisia raaka-aineita, joita enää valitettavan harva osaa käyttää, kertoo kilpailun johtaja Sami Rekola.

Lihakoulun blogissa seuraamme Kaukosen taivalta kohti himoittua titteliä. Ensimmäinen osa Matkalla Lyoniin -blogisarjasta on luettavissa täällä https://www.hk.fi/lihakoulu/lihakoulun-blogi/matkalla-lyoniin-osa-1/.

Mikä Bocuse d’Or

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987 ja sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari, keittiötaidon uudistaja Paul Bocuse. Paul Bocuse siirsi kilpailun johtajuuden pojalleen Jerôme Bocuselle vuoden 2017 kilpailujen alla. Paul Bocuse menehtyi 20.1.2018.

Bocuse d’Or -kilpailukausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna pidetään sekä maakohtaiset edustajakarsinnat että maanosakohtaiset karsintakierrokset Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa, joiden kautta valikoituu toisen vuoden 24 finalistia. Loppukilpailu pidetään joka toinen vuosi tammikuussa Lyonissa, Ranskassa. Vuonna 2020 Euroopan-karsinnat pidetään Tallinnassa toukokuun aikana.

Kilpailu koostuu 5 tunnin 35 minuutin pituisesta suorituksesta, jonka aikana valmistetaan tyypillisesti 14 annosta vadilta tarjoiltavaksi ja 14 annosta lautasille. Tuomaristo koostuu jokaisen kilpailevan maan Bocuse d’Or Academyn presidentistä. Tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi lopulliseen sijoitukseen vaikuttaa keittiötyöskentely.

Suomi on ollut mukana Bocuse d’Or -kilpailussa 14 kertaa. Maamme parhaat sijoitukset ovat Matti Jämsénin 4. sija vuonna 2015 ja Ismo Sipeläisen 4. sija vuonna 2019. Lisäksi olemme olleet kahdesti viidensiä ja kerran kuudensia.

Bocuse d’Or -edustaja valitaan edustuskaudelle karsintakilpailussa, ja hänen lisäkseen kilpailujoukkueeseen kuuluvat assistentti, valmentaja, tuomarina ja joukkueen johtajana toimiva Bocuse d’Or Academy Finlandin presidentti sekä viestinnästä ja kansainvälisistä suhteista vastaava promotion manager.

Bocuse d’Or -kilpailun vastuullinen kilpailujärjestäjä Suomessa on Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO-säätiö. Lue lisää http://www.elo-saatio.fi/bocusedor/.

20 05.2020

HKScan Oyj ja Leivon Leipomo Oy perustavat yhteisyrityksen, jonka tavoitteena on edistää kasvipohjaisen Boltsi-tuoteperheen kehitystyötä ja kasvua. Leivon Leipomon kehittämä Boltsi-tuoteperhe voitti vuonna 2019 Suomalainen Menestysresepti -innovaatiokilpailun. Suomessa kasvipohjaiset Boltsi kaura-siemenpyörykät ovat vakiinnuttaneet asemansa vähittäiskaupassa.

"On hienoa päästä tekemään yhteistyötä perinteikkään perheyhtiön, Leivon Leipomon kanssa. Yhdistämme osaamistamme ja edistämme Boltsi-tuoteperheen kehitystyötä ja kasvua. Kumppanuus Leivon Leipomon kanssa tukee HKScanin strategista tavoitetta laajentua uusiin tuotekategorioihin ja kasvua monipuoliseksi ruokataloksi. Uskon, että HKScan pystyy tarjoamaan Leivon Leipomolle vahvan kaupallisen alustan, mikä mahdollistaa Boltsi-tuoteperheen kasvun ensisijaisesti Suomessa, mutta mahdollisesti myös muilla HKScanin kotimarkkinoilla”, sanoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä.

Leivon Leipomo omistaa 51 prosenttia ja HKScan 49 prosenttia yhteisyritys Boltsi Oy:stä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Leivon Leipomon toimitusjohtaja Harri Jaakkola. Tuotteet valmistetaan Suomessa, pääsääntöisesti HKScanin tuotantolaitoksilla olemassa olevilla tuotantolinjoilla, mikä nostaa myös niiden käyttöastetta.  

”Olemme etsineet kumppania edistämään Boltsi-tuoteperheen menestystarinaa, sillä Leivon Leipomon omat resurssit ovat rajalliset. HKScanin kaupallinen asema niin Suomessa kuin yhtiön muilla kotimarkkinoilla Itämeren alueella sekä kehitysresurssit ja tuotantokapasiteetti antavat erittäin hyvän lähtökohdan Boltsi-tuoteperheen kehitystyölle ja kasvulle. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että HKScan lähtee mukaan tukemaan Boltsi-tuoteperheen kehitystä ja kasvua yhteistyökumppaninamme”, sanoo Leivon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Harri Jaakkola.

Leivon Leipomo Oy on Tampereen vanhin yksityinen leipomoalan yritys, joka on perustettu vuonna 1913. Leipomo on säilynyt saman perheen omistuksessa, ja nykyinen toimitusjohtaja Harri Jaakkola on neljännen polven leivolainen. Yhtiö työllistää noin sata henkilöä.

07 05.2020

Tammi–maaliskuu 2020

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 6,8 prosentilla ja oli 428,9 (401,8) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos parani 10,8 miljoonalla eurolla ja oli -3,9 (-14,7) miljoonaa euroa tappiollinen.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 6,2 miljoonalla eurolla ja oli -3,9 (-10,1) miljoonaa euroa tappiollinen
  • Vuositasolla (rullaava 12 kuukautta) vertailukelpoinen liiketulos nousi voitolliseksi ja oli 3,9 miljoonaa euroa.
  • Liiketulosta paransivat merkittävimmin kaupalliset onnistumiset ja myyntivolyymin kasvu sekä liiketoiminnan tehostamistoimet.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 10,2 miljoonalla eurolla ja oli -7,3 (-17,5) miljoonaa euroa.
  • Korollinen nettovelka oli 298,0 (364,7) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 96,8 (119,8) prosenttia.
  • HKScan on toteuttanut lukuisia erityistoimenpiteitä varmistaakseen kuluttaja- ja asiakastyytyväisyyden, henkilöstönsä turvallisuuden sekä tuotantonsa jatkuvuuden Covid-19 -epidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa kaikilla markkina-alueillaan. Maaliskuussa HKScanin vähittäiskauppamyynti kasvoi voimakkaasti, mutta myynti food service -kanavassa heikkeni selvästi. Kokonaisvaikutus liiketulokseen oli kustannusten noususta johtuen vähäinen.
  • HKScan tiedotti katsauskauden jälkeen ostaneensa Vantaan tehdasalueensa tontin, mikä mahdollistaa toimintojen jatkumisen nykyisellä paikalla vielä pitkään. Kauppahinta oli noin 36 miljoonaa euroa.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita. Tämän raportin luvut ovat tilintarkastamattomat.

Näkymät vuodelle 2020

Vuonna 2020 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2019.

avainluvut 05 20

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä

HKScanin Turnaround-ohjelma eteni kokonaisuutena suunnitellusti. Covid-19 -epidemia aiheutti ennalta arvaamattomia muutoksia kaikilla markkina-alueillamme ja vuoden ensimmäinen neljännes päättyi varsin poikkeukselliseen tilanteeseen. Suuri kiitos yhtiön koko henkilöstölle, sopimus-tuottajillemme ja muille yhteistyökumppaneillemme hyvin tehdystä työstä poikkeustilanteessa. Kotimaisen ruoantuotannon arvostus on noussut merkittävästi. HKScanin koko pitkän arvoketjun, maatiloilta kuluttajien ruokahetkiin vuoden jokaisena päivänä, strateginen merkitys kasvaa kaikilla yhtiön kotimarkkinoilla.  

Toimialalle luonteenomaisesti ensimmäinen vuosineljännes on tuloksellisesti haastava. HKScanin liikevaihto kasvoi kuitenkin lähes 7 prosenttia. Vertailukelpoisin luvuin kasvua oli kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa keskeisissä tuoteryhmissä. Olen kokonaisuutena tyytyväinen HKScanin ensimmäisen vuosineljänneksen 6,2 miljoonan euron tulosparannukseen, vaikka kaikkien liiketoimintayksiköiden tuloskehitys ei ollut tyydyttävä. Vertailukelpoinen liiketuloksemme jäi vielä -3,9 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuositasolla, rullaava 12 kuukautta, yhtiön vertailukelpoinen liiketulos kääntyi jo tammikuussa positiiviseksi ja oli maaliskuun lopussa 3,9 miljoonaa euroa voitollinen. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että olemme nyt hieman yli vuodessa parantaneet vertailukelpoista liiketulosta yli 50 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta. Tavoitteena olevaan kannattavuustasoon on vielä pitkä matka, mutta suunta on oikea.

Tanska, Ruotsi ja Baltia saavuttivat tavoitteensa ja paransivat selvästi vertailukelpoista liiketulostaan. Parannusta tapahtui kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. Suomi jäi joillakin liiketoiminnan osa-alueilla hieman tavoitetasosta. Syyt tähän on tunnistettu ja toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi aloitettu. Suomen siipikarja-liiketoiminta paransi edelleen tulostaan. Rauman prosessi on vakaa, mutta siipikarjan kulutuksen arvioitua nopeamman kasvun vuoksi ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi, päätimme tammikuussa investoinnista teurastusprosessiin.

Covid-19 -epidemian aiheuttamiin äkillisiin kysynnän muutoksiin vastaaminen aiheutti meille ylimääräisiä kustannuksia. Vähittäiskaupan vahva kasvu ja kysynnän kohdistuminen kotona tapahtuvaa ruoanlaittoa palveleviin perustuotteisiin siipikarjanlihassa, sian- ja naudanlihassa sekä lihavalmisteissa turvaavat yhtiön myyntiä myös poikkeustilanteessa. Food service -kanavan kysynnän heikkeneminen vaikeuttaa toimintaamme, mutta yhtiön vahva asema vähittäiskaupassa kompensoi tätä. Arvioimme vähittäiskauppamyynnin sekä lihan ja lihavalmisteiden kysynnän jatkuvan hyvänä lähikuukausina. Myös ruoan verkkokauppa ja toimitukset suoraan kuluttajien koteihin ovat kasvaneet selvästi. Nämä jäänevät markkinassa vahvempaan rooliin myös epidemian jälkeisessä ajassa.

Koronaepidemia on vaikuttanut myös Kiinan vientiimme. Suunniteltuja vientivolyymejä ei aivan saavutettu Kiinan osalta, mutta vienti kasvoi vertailukaudesta. Kiinan vienti palautui lähelle tavoitteen mukaista tasoa vuosineljänneksen lopussa. Korvaavaa vientiä kohdistettiin muille vientimarkkinoille, mikä kompensoi Kiinan viennin alkuvuoden haasteet. Tilanne on johtanut kustannusten nousuun vientilogistiikassa. Epidemian seurauksena volatiliteetti jatkuu kansainvälisillä lihamarkkinoilla. Jatkamme tiivistä yhteistyötä kotimarkkinoidemme viranomaisten kanssa saadaksemme vientiluvat Kiinaan myös siipikarjan- ja naudanlihalle.

Tässä poikkeustilanteessa meille yhtiönä on ratkaisevan tärkeää huolehtia henkilöstömme terveydestä ja sen myötä tuotantolaitostemme toiminnasta. Normaaliakin tarkemmat varautumistoimenpiteet hygienian osalta erityisesti tuotannossa ja logistiikassa ovat olleet toiminnan keskiössä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä. Olemme myös ohjeistaneet sopimustuottajiamme toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Yhtiön strategiaa on viety määrätietoisesti eteenpäin. Olemme keskittyneet vuosineljänneksen aikana erityisesti Turnaround-ohjelman johtamiseen sekä konsernin uuden tulosyksikkörakenteeseen perustuvan toimintamallin jalkautukseen. HKScanin strateginen tavoite on kasvaa kannattavasti monipuoliseksi ruoka-taloksi. Otamme epidemian mahdolliset vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen huomioon strategiassamme ja sen toteutuksessa.

HKScan osti huhtikuun alussa LSO Osuuskunnalta Vantaan tuotantoyksikkönsä tontin. Järjestely toteutettiin hyvässä yhteisymmärryksessä rahoittajapankkiemme kanssa. Tontin osto oli meille tärkeää, jotta kykenemme turvaamaan toimintojemme jatkumisen nykyisellä paikalla vielä pitkään, sillä koko Suomen elintarvikemarkkinaa palvelevan Vantaan tuotantoyksikön ja logistiikkakeskuksen käyttöikä jatkuu 2030-luvulle asti. Tavoitteenamme on laajentaa tontin omistuspohjaa alueen kehittämiseksi vastaamaan sen tulevaisuuden käyttötarpeita.

HKScanin tulosparannuksen ja rahavirran vahvistumisen jatkuminen antavat yhtiölle vakaan perustan jatkaa meneillään olevaa työtä kannattavuuden parantamiseksi ja kasvun edellytysten rakentamiseksi. HKScan on noin 7000 työntekijänsä, lähes 20 tuotantolaitoksensa ja tuhansien kotimaista liharaaka-ainetta tuottavien maatilojen voimin keskeinen osa kotimarkkinoidensa ruokahuoltoa ja ruokaturvaa. Olemme tätä nyt ja olemme olleet sitä yli 100-vuotisen historiamme ajan kaikilla kotimarkkinoillamme. Teemme kaiken tarvittavan, jotta yhtiön toiminta poikkeustilanteessa turvataan. Ruokaa tarvitaan joka päivä ja HKScanilla on tässä keskeinen rooli kaikilla kotimarkkinoillaan. HKScanin strateginen perusta on kehittää koko pitkää arvoketjuaan maatiloilta kuluttajien ruokahetkiin määrätietoisesti ja rakentaa tälle perustalle vahvistuvaa omistaja-arvoa monipuolisena ruokatalona.

07 05.2020

8bc51c3fa3720122 800x800ar

VTT on laskenut Kariniemen® Sankarit -projektin tilojen hiilijalanjäljen. Kariniemen siipikarjatilojen hiilijalanjälki on keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden*. Luotettavaa vertailutietoa hiilijalanjäljestä on vielä vähän, mutta nyt laskettu hiilijalanjälki on pienin Suomessa mitatuista. Vuoden 2019 lopulla alkaneessa Kariniemen Sankarit -projektissa on mukana 10 pilottitilaa. Tilojen kanssa rakennetaan toimintatapaa, jonka tavoitteena on hiilineutraali tuotantoketju.

Tilakohtainen laskelma mahdollistaa systemaattisen työn hiilijalanjäljen pienentämiseksi koko Kariniemen® -tuotantoketjussa. Seuraavassa vaiheessa Kariniemen Sankarit -tilat määrittävät asiantuntijoiden avustuksella toimenpiteet oman tilansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tilojen apuna ovat HKScanin Agrofood Ecosystem® -verkoston kumppanit, joiden avulla tiloille luodaan omat ilmastoreseptit.

”Tavoitteenamme on Kariniemen-ketjun hiilineutraalius. Uusiutuvan energian määrä tiloilla on suuri, joten energian käytöstä aiheutuvat päästöt ovat pienet. Peltoviljely on valittu keskeiseksi kehityskohteeksi, koska tilakohtaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä pellon satotason nostaminen, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä. Kariniemen Sankarit -tilat testaavat erilaisia tilan tarpeisiin soveltuvia toimenpiteitä. Yksi keskeinen yhteistyökumppanimme tilojen peltoviljelyn kehittämisessä on Yara Suomi. Pilottitilat saavat käyttöönsä myös tekniikkaa, jonka avulla pellon hiilensidontaa voidaan todentaa”, kertoo HKScanin alkutuotannon strategisista projekteista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.

”Broilerituotannon hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin ja IPCC:n suosituksiin. Laskennassa on käytetty suomalaisia ja tilakohtaisia lähtötietoja. Laskenta kattaa broilerituotannon arvoketjun vanhempaissukupolven kasvatuksesta lähtien teurasvalmiiseen broileriin sisältäen rehuntuotannon, lantajärjestelmän, energian, kuivikkeen ja kuljetusten ilmastovaikutukset. Merkittävimmät päästöt muodostuvat lintujen ruokinnasta, mitä varten kerättiin tietoja tilojen omasta viljelystä ja teollisten ostorehujen tuottajilta” kertoo tutkija Katri Behm VTT:ltä.

Tilakohtaisen laskennan apuna on käytetty Biocoden laskentatyökalua. ”Työskentelemme yritysten kanssa, jotka toimivat edelläkävijöinä vastuullisen ruokaketjun edistämiseksi. HKScan on erinomainen esimerkki tällaisesta yrityksestä” kertoo Biocoden toimitusjohtaja Ernesto Hartikainen.

Agrofood Ecosystem® -verkoston avulla yhä vastuullisempaa ruoantuotantoa

HKScan tekee laaja-alaista työtä ympäristövaikutustensa pienentämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. HKScanin vastuullisuustyön keskeisiä tavoitteita ovat kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen terveellisillä, laadukkailla, vastuullisesti tuotetuilla ja hyvän makuisilla tuotteilla.

HKScan käynnisti syksyllä 2019 Agrofood Ecosystem® -verkoston rakentamisen Suomessa. Yhteistyöverkoston tiedot, osaaminen ja parhaat käytännöt voidaan kerätä ja hyödyntää laajasti asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin HKScanin markkina-alueilla.

* Laskenta perustuu ISO-standardoituihin menetelmiin ja IPCC:n laskentaohjeisiin ja tulokset ilmoitetaan massa-allokoituina kg CO2e / kg elopainoa. Laskennassa on huomioitu mm. seuraavat kasvihuonekaasut: CO2, CH4, N2O.

18 03.2020

Me HKScanissa suhtaudumme koronavirukseen ja siitä aiheutuviin tilanteisiin äärimmäisellä vakavuudella. Teemme kaiken mahdollisen turvataksemme henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme sekä kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä varmistaaksemme liiketoimintamme häiriöttömyyden.

Euroopan elintarviketurvallisuuskeskuksen (EFSA) mukaan koronavirus ei tämän hetkisen tiedon mukaan tartu elintarvikkeiden välityksellä, joten korkeiden hygieniavaatimustemme mukaisesti valmistettuja tuotteitamme voi käyttää turvallisesti.

Käytössämme on koko konsernin kattava kriisinhallintamalli sekä useita toimintaamme linjaavia viranomaisten ohjeistuksia ja määräyksiä, joilla varmistetaan tuotteiden ja toiminnan laatu sekä henkilöstön turvallisuus. Kaikissa HKScanin tuotantoyksiköissä konsernin laajuisesti on käynnissä toimenpiteet toiminnan varmistamiseksi mahdollisissa koronaviruksen aiheuttamissa poikkeustilanteissa.

HKScanissa koronavirustilannetta koordinoi Pandemic Influenza Response Team,
joka seuraa päivittäin tilanteen kehittymistä ja päivittää yhtiön toimintaohjeita.

Ennaltaehkäistäksemme koronaviruksen leviämistä, olemme ohjeistaneet koko henkilöstömme muun muassa seuraavissa asioissa:

  • noudatamme tiukkoja hygieniakäytäntöjämme sekä viranomaisohjeita mahdollisissa tautiepäilyssä,
  • työvuorojen suunnittelulla vältämme kontakteja tuotantoyksiköiden eri työvuorojen ja osastojen välillä
  • järjestämme henkilöstön ruokailut ja tauot osastoittain ja välttäen kontakteja
    eri osastojen välillä,
  • ulkomaan työmatkat ovat kiellettyjä ja rajoitamme maiden sisällä henkilöstömme liikkumista eri tuotantoyksiköiden välillä,
  • vieraiden vastaanotto on pääsääntöisesti kielletty tuotantoyksiköihimme ja sopimustiloillemme,
  • noudatamme 14 vuorokauden karanteeniaikaa niiden työntekijöiden osalta,
    jotka ovat olleet lomalla ulkomailla,
  • jos tilanne edellyttää henkilöstön asettamista karanteeniin, noudatamme tarkasti sisäistä ohjeistustamme,
  • hyödynnämme etätyötä ja virtuaalikokouksia aina kun se on mahdollista ja lisäksi olemme suositelleet henkilöstöämme välttämään kaikkia tilaisuuksia, jotka vaativat fyysistä paikallaoloa
  • Koronavirukseen liittyvä tilanne on erityinen ja aiheuttaa epävarmuutta. Tavoitteemme on varmistaa koko pitkän arvoketjumme toimivuus myös mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Mikäli teillä on kysymyksiä, otattehan yhteyttä HKScanin tuttuihin yhteyshenkilöihinne.

16 03.2020

mestarikoulu.webp

Mestarikoulu-kilpailun finaali kisattiin Gastro Helsinki 2020 -ammattilaistapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 12.3. Voittajaksi selviytyi Haaga Helia Helsingistä edustajinaan kilpailijakaksikko Juho Lindström ja Piero Silvani.

Tuomaristo luonnehti voittaja-menuta ammattimaisesti toteutetuksi, erittäin tasalaatuiseksi. ”Järkyttävän hienoa työtä kaiken korona-viruksen paineen alla” kehuu tuomariston puheenjohtaja Pekka Terävä.

Finalistit ideoivat ja valmistivat valituista raaka-aineista kolmen ruokalajin menun kymmenelle henkilölle. Finaaliannokset valmistettiin alusta loppuun messuvieraiden edessä.

Voittajilla edessä kulinaarinen makumatka Keski-Eurooppaan ”sitten joskus”

Voittajapari palkittiin palkintomatkalla Keski-Eurooppaan, jonne heille järjestetään huikea kulinaarinen kokonaisuus.

"Tämä oli saumatonta tiimityötä", sanoo Haaga Helian edustaja Juho Lindström ja jatkaa ”katsoimme omat vahvuutemme ja toimimme sen mukaan”.

Visuaalisesti parhaat annokset oli voittajaparilla

Visuaalisesti parhaimmat annokset toteutti voittajapari Juho Lindström ja Piero Silvani Haaga Heliasta.  Heidät palkittiin 500 euron arvoisella stipendillä. Tuomaristo kiinnitti erityistä huomiota siihen, että visuaalisuus oli mietitty alusta loppuun – alkuruuasta jälkiruokaan.

Paras lihankäsittely-palkinto

Ålands Yrkesgymnasiumin Jonathan Sjöholm ja Anton Björklund saivat parhaan lihankäsittelijän palkinnon.

Mestarikoulu 2020 finaali

Mestarikoulu 2020: Haaga Helia, Helsinki: Juho Lindström ja Piero Silvani

Toinen sija: Ålands Yrkesgymnasium, Ahvenanmaa: Jonathan Sjöholm ja Anton Björklund.

Kolmas sija: Haaga Helia, Helsinki: Christian Lepomäki ja Aleksi Lukka.

Neljäs sija: Haaga Helia, Helsinki: Roni Laitinen ja Janne Korhonen.

16 03.2020

49654695643 8effcae44d k 1024x684

Kuva Santeri Stenvall / ELO-säätiö

Vuoden Kokki 2020 on Lari Helenius (Ravintola Olo, Helsinki) ja Vuoden Tarjoilija 2020 on Christian Angelov (Ravintola Finnjävel Salonki). Ruoanlaiton ammattilaisten Vuoden Kokki- ja salipuolen ammattilaisten Vuoden Tarjoilija SM-kilpailujen finaalit käytiin 13.3.2020 Messukeskuksessa.

Kovatasoisessa kokkikilpailussa toiseksi sijoittui Simon Selin, Restaurant HEJM, Vaasa ja Jarkko Pulkkinen, Ravintola Finnjävel Salonki, Helsinki. Vuoden Tarjoilija -finaalissa toiseksi sijoittui Joona Finni ja kolmanneksi Jeremias Salonen.

Vuoden Kokki 2020 palkittiin Suomen Messusäätiön myöntämällä 10 000 euron apurahalla ja palkinnon ojensi toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Messukeskus Helsinki.

– Oikein helpottunut ja onnellinen olo. Olin viime vuonna hopeasijalla, nyt kaikki muu olisi ollut pettymys. Odotan edustusvuodelta paljon uusia kokemuksia, että pääsen tekemään sellaista, mitä en ole aiemmin tehnyt ruoan parissa. Kiitos työnantajlle kaikesta tuesta!”, sanoo Lari Helenius.

Vuoden Tarjoilija 2020 palkittiin MaRa ry:n Henrik Bitten stipendirahaston myöntämällä 10 000 euron apurahalla ja palkinnon ojensi koulutuspoliittinen asiantuntija Minna Halmetoja, Mara ry. Lisäksi voittajilla on edessään ikimuistoinen edustusvuosi moninaisine tehtävineen ravintola-alan edelläkävijöiden kanssa Suomessa.

– Helpottunut ja iloinen olo, ei oikein muuten voi kuvailla. Olen kilpaillut jo Perhon Liiketalousopiston aikana sekä kansainvälisesti, viime vuonna olin PM-kilpailuissa. Näissä kilpailuissa olen saavuttanut aiemmin hopean ja pronssin. Tulevalta edustusvuodelta odotan yhteistyökumppanuutta, oikeastaan haluan vain aloittaa!, kommentoi Christian Angelov.

Vuoden Kokki 2020 finaalin tulokset:

1. Vuoden Kokki: Lari Helenius, Ravintola Olo, Helsinki, (1329/1710p.)
2. Simon Selin, Restaurant HEJM, Vaasa, (1265/1710p.)
3. Jarkko Pulkkinen, Ravintola Finnjävel Salonki, Helsinki, (1238/1710p.)
4. Ville Korhonen, Ravintola Savoy, Helsinki, (1215/1710p.)
5. Kim Päivästö, Ravintola Demo, Helsinki, (1202/1710p.)
6. Kozeen Shiwan, I AM, Helsinki, (1173/1710p.)
7. Niko Suomalainen,  Ravintola Olo, Helsinki, (1002/1710p.)
7. Turo Väärti Ravintola Juuri, Helsinki, (985/1710p.)

Maksimipisteet: 1710 p.

Vuoden Tarjoilija 2020 finaalin tulokset:

1. Vuoden Tarjoilija Christian Angelov, Finnjävel Salonki, Helsinki (81,66p. / 110p.)
2. Joona Finni, Ravintola Figaro, Jyväskylä, (74,01/ 110p.)
3. Jeremias Salonen, Ravintola Kaskis, Turku (69,94 / 110p.)
4. Otto Kämppi, Viking Line Gabriella, Helsinki (64,02 / 110p.)
5. Tiia Hänninen, Freelancer, Hämeenlinna (58,50 / 110p.)
6. Anu Kärki, Armas Catering, Tampere (57,75 / 110p.)
7. Milla Nordlund, Ravintola Kalatori, Rauma (53,88 / 110p.)

Maksimipisteet: 110 p.

Paras keittiö-assistentti: Hiep Nguyen, opiskelija, Perho Liiketalousopisto
Paras sali-assistentti: Samuli Toivanen, opiskelija, Perho Liiketalousopisto

Vuoden Kokki
www.vuodenkokki.fi
Facebook ja Instagram @vuodenkokki #vuodenkokki #ruokakulttuuri #gastrohelsinki

Vuoden Tarjoilija
www.vuodentarjoilija.fi
Facebook ja Instagram @vuodentarjoilija #vuodentarjoilija #juomakulttuuri #gastrohelsinki

12 02.2020

e624ab0e 239d 487d 9228 cdd8d7499405 w 960

Suomalaisia laadukkaita raaka-aineita ja huippuosaamista tuodaan esiin keväällä Bocuse d’Orin Euroopan-karsinnoissa Tallinnassa. Bocuse d’Or Academy Finland ja sen taustalla vaikuttava Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö, ELO-säätiö, vievät Suomea ruokamaana maailmankartalle voimavaranaan yhteistyö.

Mikko Kaukonen valittiin viime lokakuussa Suomen edustajaksi maailman arvostetuimpaan kokkikilpailuun, Bocuse d’Oriin. Kilpailukausi on nyt käynnissä ja joukkueeseen on valittu assistentiksi Anni Peräkylä ja valmentajaksi Heikki Liekola. Bocuse d’Or Academy Finlandin presidenttinä toimii Matti Jämsén.

Kaukonen, Peräkylä ja Liekola aloittavat kilpailu-urakkansa helmikuussa tähtäimenä toukokuussa Tallinnassa järjestettävät Euroopan karsintakilpailut. Suomen tavoite kokkien maailmanmestaruuskilpailuiksi kutsutuissa kisoissa on mitalisija finaalissa tammikuussa 2021. Suomi on osallistunut kilpailuihin 14 kertaa ja tähän mennessä paras sijoitus on neljäs.

Bocuse d’Or Academy Finland panostaa entistä vahvemmin yhteistyöhön niin joukkueen valmennuksessa kuin kilpailun kumppaneiden kanssa.

- Suomen joukkue on entistä vahvempi; olemme saaneet paljon kokeneita kilpailijoita mukaan laajaan valmennusryhmään. Mikon, Annin ja Heikin matkaa Tallinnaan ja Lyoniin tukevat monta Bocuse d’Or -kautta nähnyt valmennusryhmä, jossa ovat mukana Kalle Tanner, Miikka Manninen ja Johan Kurkela, Jämsén kertoo.

Bocuse d’Or -kilpailuissa palkintosijoille pääsy tarkoittaa nousua gastronomiselle maailmankartalle. Kilpailuihin osallistumisesta vastaa ELO-säätiö. ELO-säätiön laaja kumppaniverkosto tukee joukkuetta harjoittelussa ja on mukana tekemässä suomalaisesta ruokakulttuurista, laaturaaka-aineista ja huippuosaamisesta yhä tunnetumpia.

- ELO-säätiön laaja kumppanipohja varmistaa Suomen osallistumisen näihin kilpailuihin. Samalla meillä on koossa suuri joukko intohimoisia ruokakulttuurin edistäjiä, jotka vievät eteenpäin koko alalle tärkeitä asioita. Kumppanijoukkomme alan kouluista ja toimijoista vahvoihin, tunnettuihin kuluttajabrändeihin tekevät kanssamme kilpailua tunnetuksi yhä laajemmalle yleisölle, kuvaa Elo-säätiön toimitusjohtaja Bettina Lindfors.

ELO-säätiön Bocuse d’Or Academyn pääkumppaneita ovat HKScan Finland Oy, Kesko Oyj, Messukeskus ja Metos Finland Oy.

Lisäksi kumppaneita ovat Aalto Yliopisto, Arvo Kokkonen Oy, Arla Oyj, Atitudi Ky, Diversey Suomi, E.Ahlström Oy, Food Camp Finland Oy, Food From Finland-Business Finland, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Mazhr Oy, Medanta Oy, Nespresso, Perho Liiketalousopisto, Polar Electro Finland Oy, Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Suomen Ranskan suurlähetystö, Suomen Viron suurlähetystö, Tallink Silja Oyj, Vihannespörssi Oy, Vindirekt Finland.

Taustaa

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987 ja sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari, keittiötaidon uudistaja Paul Bocuse. Paul Bocuse siirsi kilpailun johtajuuden pojalleen Jerôme Bocuselle vuoden 2017 kilpailujen alla. Paul Bocuse menehtyi 20.1.2018.

Bocuse d’Or -kilpailukausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna pidetään sekä maakohtaiset edustajakarsinnat että maanosakohtaiset karsintakierrokset Euroopassa, Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa, joiden kautta valikoituu toisen vuoden 24 finalistia. Loppukilpailu pidetään joka toinen vuosi tammikuussa Lyonissa, Ranskassa.

Kilpailu koostuu 5 tunnin 35 minuutin pituisesta suorituksesta, jonka aikana valmistetaan 14 annosta vadilta tarjoiltavaksi ja 14 annosta lautasille. Tuomaristo koostuu jokaisen kilpailevan maan Bocuse d’Or Academyn presidentistä. Tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi lopulliseen sijoitukseen vaikuttaa keittiötyöskentely.

Suomi on ollut mukana Bocuse d’Or -kilpailussa 14 kertaa. Maamme parhaat sijoitukset ovat Matti Jämsénin 4. sija vuonna 2015 ja Ismo Sipeläisen 4. sija vuonna2 019. Lisäksi olemme olleet kahdesti viidensiä.

Edustajan lisäksi viralliseen Bocuse d’Or -joukkueeseen kuuluvat assistentti, valmentaja, tuomarina ja joukkueen johtajana toimiva Bocuse d’Or Academy Finlandin presidentti sekä promotion manager.

Kilpailukausi 2020-2021

Suomen edustajaksi valitun Mikko Kaukosen kisakausi alkoi helmikuun 2020 alussa. Ensimmäinen etappi on Tallinnassa järjestettävät Euroopan osakilpailut 28.-29.5., joista jatkoon pääsee 10 maata, puolet karsintojen osallistujista. Helmikuuhun mennessä pakollisiksi raaka-aineiksi on ilmoitettu viiriäinen ja viiriäisen munat. Lautasannoksen raaka-aineet ja kilpailujärjestys selviävät maaliskuussa.

Finaali järjestetään tammikuun 2021 lopulla Lyonissa, jossa palkintosijoista kilpailee 24 maata ympäri maailman. Suomella on tavoitteena olla finaalissa kolmen kärjessä.

Suomen edustaja Mikko Kaukonen, 39, on kokenut kilpailija ja vuoden 2019 Vuoden Kokki. Työuransa Kaukonen on tehnyt muun muassa Food Camp Finlandilla, ravintola Olossa ja Groteskissa. Kaukosen assistenttina kilpailuissa toimii Anni Peräkylä, 22,  joka on työskennellyt muun muassa Palacessa ja Food Camp Finlandilla. Joukkueen valmentajana toimii kokenut kilpailija, yrittäjä ja Vuoden Kokki 2014 Heikki Liekola.

Bocuse d’Or Academy Finlandin presidenttinä ja Suomen tuomarina kilpailuissa toimii Matti Jämsén. Joukkueen johtajana kaudella 2020-2021 on Sami Rekola ja kilpailujen viestinnästä vastaa promotion manager Mari Cadaut. Vadin suunnittelijoiksi on valittu Aalto-yliopiston opiskelijat Heikki Konu ja Jukka Jokinen. Suunnittelua johtaa muotoilija Pekka Paikkari.

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot
Bocuse d’Or Academy Finland
President Matti Jämsen, 0400 729 099
Promotion Manager Mari Cadaut, 040 5878053 (myös haastattelupyynnöt)

ELO-säätiö
Toimitusjohtaja Bettina Lindfors, 040 920 9810

07 02.2020

HKScanin vahvistunut rahavirta ja merkittävä tulosparannus takaavat vakaan perustan vuodelle 2020

TAMMI–JOULUKUU 2019 LYHYESTI

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 1,7 prosentilla ja oli 1 744,4 (1 715,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 1 765,2 miljoonaa euroa ja kasvoi 2,9 %.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 44,1 miljoonalla eurolla ja oli -2,2 (-46,3) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,4 miljoonaa euroa.
  • HKScan kirjasi liiketulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia eriä yhteensä -21,0 (-2,0) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos parani 25,1 miljoonalla eurolla, mutta oli edelleen tappiollinen -23,2 (-48,3) miljoonaa euroa.
  • Suomen siipikarjaliiketoiminnan vahva tulosparannuksen jatkuminen oli merkittävin konsernin liiketulosta ja rahavirtaa parantanut tekijä. Myös kaupalliset onnistumiset, tuotantotehokkuuden paraneminen ja kustannussäästöt paransivat liiketulosta.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 73,5 miljoonalla eurolla ja oli 59,2 (-14,3) miljoonaa euroa positiivinen.
  • Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019.
  • Kesäkuussa 2019 yhtiö keräsi 71,9 miljoonan euron bruttovarat suunnatulla osakeannilla, ja konsernin pääomarakenne vahvistui. Heinäkuussa 2019 yhtiö sopi rahoittajapankkien kanssa uudesta luottosopimuksesta, joka korvasi aiemmat pankkilainat.
  • Korollinen nettovelka oli 275,8 (335,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 84,8 (103,3) prosenttia, sisältäen IFRS16:sta johtuvan noin 14 prosenttiyksikön vaikutuksen.
  • HKScanin uusi konsernistrategia julkistettiin marraskuussa 2019.
  • Yhtiö päätti ottaa käyttöön uuden konsernitasoisen toimintamallin vuoden 2020 alusta alkaen tukemaan Turnaround-ohjelman ja konsernistrategian toteuttamista. Uusi toimintamalli korostaa liiketoimintayksiköiden tulosvastuuta.

LOKA–JOULUKUU 2019 LYHYESTI

  • HKScanin liikevaihto kasvoi 2,0 prosentilla ja oli 463,8 (454,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto oli 469,3 miljoonaa euroa ja kasvoi 3,2 prosenttia.
  • Vertailukelpoinen liiketulos parani 7,7 miljoonaa euroa ja oli 5,8 (-1,9) miljoonaa euroa. Valuuttakurssien muutosten vaikutus vertailukelpoiseen liiketulokseen oli -0,2 miljoonaa euroa.
  • HKScan kirjasi liiketulokseen vaikuttaneita kertaluonteisia eriä yhteensä -12,3 (-1,7) miljoonaa euroa.
  • Liiketulos oli -6,5 (-3,5) miljoonaa euroa.
  • Liiketoiminnan rahavirta parani 16,7 miljoonalla eurolla ja oli 48,6 (31,9) miljoonaa euroa positiivinen.
  • Kannattavuus parani laaja-alaisesti kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa tuotekategorioissa. Tulosta paransivat erityisesti Suomen siipikarjaliiketoiminnan hyvä kehitys sekä kaikilla markkina-alueilla toteutuneet kaupalliset onnistumiset, tuotannon tehostamistoimet ja kustannussäästöt.

Sulkeissa olevat luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei toisin mainita.

Loka–Joulukuun 2019 osavuosikatsauksen luvut ovat tilintarkastamattomat. Vuoden 2019 tilinpäätös on hyväksytty ja tilintarkastusraportti saatu.

HKScan on 1.1.2019 alkaen ottanut käyttöön uuden IFRS 16 -standardin takautuvasti. Konsernin ja markkina-alueiden taloudellinen informaatio vuodelta 2018 on oikaistu edellä mainitun mukaisesti sekä vuosineljännesten että koko vuoden osalta. Lisää tietoja vaikutuksista on kerrottu laadintaperiaatteissa.

NÄKYMÄT VUODELLE 2020

Vuonna 2020 HKScan arvioi konsernin vertailukelpoisen liiketuloksen paranevan vuodesta 2019.

avainluvut

HKSCANIN TOIMITUSJOHTAJA TERO HEMMILÄ

HKScanin vuoden 2019 alussa käynnistämä Turnaround-ohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti ja olemme saavutettuun tulosparannukseen tyytyväisiä. Konsernin vertailukelpoinen liiketulos parani yli 44 miljoonalla eurolla vertailuvuodesta, mutta jäi vielä -2,2 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Suuntamme on oikea ja tulosparannus oli lähes tavoitteen mukainen. Liiketulos parani vertailuvuodesta yli 25 miljoonalla eurolla ja oli -23,2 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuoden 2019 merkittävimmät kertaluonteiset erät liittyivät Rauman siipikarjayksikköön, henkilöstömäärän sopeuttamiseen ja Tanskan taseen alaskirjaukseen.

Yhtiön liiketoiminnan rahavirta vahvistui merkittävästi vuonna 2019 ja oli 59,2 miljoonaa euroa positiivinen, mikä on lähes 74 miljoonaa euroa vertailuvuotta parempi. Rahavirta investointien jälkeen oli 27,6 miljoonaa euroa positiivinen. Viimeisellä vuosineljänneksellä liiketoiminnan rahavirta oli 48,6 miljoonaa euroa positiivinen, mikä on lähes 17 miljoonaa euroa vertailukautta parempi.

Vuonna 2019 HKScanin kaikki markkina-alueet paransivat vertailukelpoista liiketulostaan. Merkittävimmät tulosparantajat olivat Suomi ja Baltia. Myös Ruotsi paransi selvästi. Tanska ylsi vertailuvuotta parempaan vertailukelpoiseen liiketulokseen alkuvuodesta selvästi vahvistuneen toisen vuosipuoliskon ansiosta. Konsernin kannattavuus ei luonnollisestikaan ole vielä tyydyttävällä tasolla, mutta jatkamme tavoitteellista ja järjestelmällistä työtä yhdessä koko henkilöstön voimin.

HKScanin vertailukelpoinen liiketulos viimeisellä vuosineljänneksellä oli 5,8 miljoonaa euroa voitollinen ja lähes 8 miljoonaa euroa vertailukautta parempi. Liiketulos oli -6,5 miljoonaa euroa tappiollinen, mikä johtui ensisijaisesti Rauman siipikarjayksikköön liittyvästä alaskirjauksesta. Merkittävimmät viimeisen vuosineljänneksen tulosparannukseen vaikuttaneet tekijät olivat Suomen siipikarjaliiketoiminnan hyvä kehitys, johon vaikuttivat Rauman yksikön tuottavuuden ja toimituskyvyn paraneminen sekä vahva Kariniemen®-brändi. Myös kaupalliset toimenpiteet, tavoitteiden mukainen kustannusten hallinta sekä tuotannon tehostamistoimenpiteet paransivat tulosta. Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä kaikki markkina-alueet paransivat vertailukelpoista liiketulostaan vertailukaudesta.

HKScanin koko vuoden liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia ja oli 1 744,4 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin luvuin kasvua oli kaikilla markkina-alueilla ja kaikissa tuotekategorioissa. Nousimme Suomen siipikarjakategorian markkinajohtajaksi toisen vuosipuoliskon aikana ja Kariniemen nousi brändituotteiden markkinajohtajaksi. Food service -kanavan myynti kasvoi merkittävästi samoin kuin konsernin vienti.

Suomessa ja Ruotsissa lihan kokonaiskulutus oli hieman laskussa. Kulutuksen laskuun on arviomme mukaan vaikuttanut osaltaan lihan kuluttajahintojen nousu. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu oli vahvaa, mutta sian- ja naudanlihan kulutus laski. Oman arviomme mukaan lihan kokonaiskulutuksen kasvu Baltiassa jatkui sian- ja naudanlihassa sekä siipikarjanlihassa. Tanskassa siipikarjanlihan kulutuksen kasvu jatkui. Arvioimme siipikarjanlihan kulutuksen selvän kasvun jatkuvan myös tulevina vuosina kaikilla kotimarkkinoillamme.

Sianlihan vientimme Suomesta Kiinaan kasvoi ja volyymit olivat tavoitteiden mukaiset. Kiinassa kysynnän ennustetaan jatkuvan vahvana myös vuonna 2020. Markkinahintojen volatiliteetin arvioidaan jatkuvan. Jatkamme tiivistä yhteistyötä kotimarkkinoidemme viranomaisten kanssa saadaksemme vientiluvat Kiinaan myös siipikarjan- ja naudanlihalle. Afrikkalaisen sikaruton aiheuttama poikkeuksellinen tilanne Kiinan sianlihamarkkinassa vaikuttaa jossain määrin myös muiden lihalajien kysyntään ja maailmanmarkkinahintoihin.

Painotamme lihan asemaa osana terveellistä ruokavaliota sekä pohjoisen vastuullisen kotieläintuotannon merkitystä kotimarkkinoidemme kansallisen ruokaturvan varmistajana. Konsernin uuden vastuullisuusohjelman perustana on vastuullisuuden johtaminen ja edistäminen koko pitkässä arvoketjussamme tiloilta kuluttajille sen kaikilla osa-alueilla. Vastuullisuustyön keskiöön on nostettu laaja-alainen ympäristövastuu, terveellinen ja vastuullisesti tuotettu ruoka, eläinten hyvinvointi sekä kaikkien toiminnassamme mukana olevien ihmisten hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Nämä painopistealueet pohjautuvat syksyllä 2019 tehtyyn laajaan sidosryhmäkyselyyn ja asiakkaidemme asettamiin vastuullisuusvaatimuksiin.

Vastuullisuustyömme kehittyy systeemisenä muutoksena ohjaten koko liiketoimintaamme. Rakennamme koko arvoketjumme kattavaa tuottavuutta ja vastuullisuusjalanjälkeä parantavaa ekosysteemiä yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Julkistimme marraskuun alussa konsernin uuden strategian. HKScanin strateginen tavoite on kasvaa kannattavasti monipuoliseksi ruokataloksi painottaen siipikarjanlihaa ja aterioita kasvun ajureina, mutta pitäen vastuullisesti tuotettu sian- ja naudanliha sekä lihavalmisteet toiminnan keskiössä. Selvitämme aktiivisesti myös uusia tuotekategorioita ja raaka-ainepohjia. Haluamme myös olla vahvemmin läsnä kuluttajien ruokahetkissä ja vahvistaa markkina-asemaamme muuttuvilla markkinoilla yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uusi strategia antaa suunnan yhtiön kehittämiselle tulevina vuosina.

Marraskuussa julkistimme strategisen kumppanuuden Hes-Pro (Finland) Oy:n kanssa. HKScan myy ja markkinoi Hes-Pron kasviproteiinituotteita omilla tuotebrändeillään vähittäiskauppa- ja food service -kanavissa valituilla markkinoilla.

Yhtiö päätti joulukuussa ottaa käyttöön uuden konsernilaajuisen toimintamallin, jonka tavoitteena on vahvistaa markkina-aluekohtaista tulosvastuuta ja -johtamista sekä asiakas- ja kuluttajalähtöistä tapaa toimia. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa.

Olemme päättäneet jatkaa Rauman siipikarjayksikön kapasiteetin nostoa sekä tuottavuuden parantamista ja investoimme noin kuusi miljoonaa euroa teurastusprosessin uudistamiseen. Investointi otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2020 loppupuolella. Investoinnin myötä raaka-ainesaannot, tuottavuus ja toiminnallinen luotettavuus paranevat, ja koko yksikön kapasiteettia voidaan nostaa merkittävästi vastaamaan tulevina vuosina vahvana jatkuvaan siipikarjanlihan kysyntään. Nykyinen teurastuslinjasto ei vastaa sitä toiminnallista tasoa, jonka olemme asettaneet tavoitteeksi Rauman siipikarjayksikölle.

HKScanin vahva tulosparannus, rahavirran merkittävä vahvistuminen ja kesällä 2019 toteutettu onnistunut osakeanti sekä lainojen uudelleenjärjestelyt ovat antaneet yhtiölle vakaan perustan jatkaa meneillään olevaa järjestelmällistä työtä kannattavuuden parantamiseksi ja kasvun edellytysten rakentamiseksi. Turnaround-ohjelman järjestelmällinen toteuttaminen jatkuu ja uusi strategia asettaa suuntaviivat yhtiön kehittämiselle ja kannattavalle kasvulle. Tavoitteemme on tehdä HKScanista kiinnostava ja omistajiaan palkitseva, toimialansa johtaviin toimijoihin kuuluva yhtiö.

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 274,7 (216,7) miljoonaa euroa sisältäen vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 215,1 (143,3) miljoonaa euroa. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö ei jaa osinkoa vuodelta 2019. Vuodelta 2018 osinkoa ei maksettu.

TIEDOTUSTILAISUUS ANALYYTIKOILLE JA MEDIALLE

HKScan Oyj:n vuoden 2019 tilinpäätökseen liittyvä tiedotustilaisuus analyytikoille, institutionaalisille sijoittajille ja median edustajille järjestetään hotelli Havenin auditoriossa (osoite: Eteläranta 16, Helsinki) 6.2.2020 klo 10–11.

Tilinpäätöksen esittelevät HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä sekä talousjohtaja Jyrki Paappa. Tilaisuus on suomenkielinen.

Englanninkielisiä puhelinkonferensseja järjestetään erikseen sovittavina aikoina. Ajankohdan sopimiseksi pyydetään asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä HKScanin viestintään, communications@hkscan.com (puh. 010 570 5700).

Vantaa, 6.2.2020
HKScan Oyj
Hallitus

LISÄTIETOJA

Tero Hemmilä, toimitusjohtaja (CEO), puh. 010 570 2012
Jyrki Paappa, talousjohtaja (CFO), puh. 010 570 2512
Keijo Keränen, rahoituksesta ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja (VP), puh. 010 570 2196
Heidi Hirvonen, viestintäjohtaja (SVP), puh. 010 570 6072

Median yhteydenotot: HKScanin Media Service Desk 010 570 5700 tai sähköpostitse: communications@hkscan.com

22 01.2020

HKScan investoi noin kuusi miljoonaa euroa Rauman siipikarjayksikön uuteen teurastusprosessiin. Investointi parantaa merkittävästi raaka-ainesaantoa, tuottavuutta ja toiminnan luotettavuutta sekä varmistaa vahvan kysynnän kasvun vaatiman kapasiteetin. Investointi toteutetaan vaiheittain vuoden 2020 loppupuolella.

HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä: ”Uusimme Rauman siipikarjayksikön tuotantoprosessin koko alkupään, sillä vuonna 2017 käyttöön otettu teurastuslinjasto ei täytä konsernin nykyisen johdon edellyttämää vaatimustasoa. Investoinnin myötä teurastusprosessin käsittelykapasiteetti kasvaa noin 20 prosentilla ja raaka-ainesaanto noin 10 prosentilla. Investointi takaa myös käyttöhyödykkeiden, kuten veden ja kaukolämmön, kulutuksen huomattavan alenemisen. Investointi mahdollistaa myös sen, että pystymme vastaamaan tulevina vuosina aiempaa paremmin siipikarjatuotteiden vahvana jatkuvaan kysynnän kasvuun.”

Investoinnin myötä nykyinen teurastuslinjasto poistetaan käytöstä. Tästä syystä HKScan alaskirjaa vuoden 2019 viimeiselle vuosineljännekselle nykyisen linjaston taseen jäännösarvon 6,9 miljoonaa euroa. Alaskirjauksella ei ole kassavirtavaikutusta.

Uusi teurastuslinjasto asennetaan vaiheittain vuoden 2020 lopussa siten, ettei se vaaranna yksikön vuonna 2019 vakautettua toimitusvarmuutta. Investoinnin myötä Rauman yksikön toiminnan luotettavuus sekä tuottavuus paranevat ja tuotantokapasiteetti kasvaa nykytasosta merkittävästi. HKScanin siipikarjatuotteiden kysyntä ja myynti Suomessa ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja vahvemmin. Nyt toteutettava investointi mahdollistaa aiempaa varmemmin liiketoiminnan kasvun myös tulevina vuosina. Erityisesti Kariniemen®-siipikarjatuotteiden kysynnän ja myynnin arvioidaan kasvavan markkinan kasvua nopeammin.

HKScanin siipikarjaliiketoiminnan vahva tulosparannus Suomessa on ollut yksi keskeisiä konsernin tulosparannuksen ajureita vuonna 2019. Toimitusvarmuuden merkittävä paraneminen palautti HKScanin Suomessa siipikarjakategorian markkinajohtajaksi vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla.