08 03.2019

Food Camp Finlandin ja Lantmännen Unibaken järjestämässä Burger Battle -kilpailussa parhaaksi burgerintekijäksi on valittu Pekka Koponen Ravinteli Huberista. Voittaja palkittiin 4 000 € rahapalkinnolla. Burger Battle 2019 -kisat järjestettiin Fastfood & Café & Ravintola -ammattitapahtumassa 6.–7.3. 2019.

burgeri finaali
Kuva: Otto Helkama

Kovatasoisessa Burger Battle -kilpailussa kisasivat kahdeksan keittiöalan huippuammattilaista eri puolelta Suomea. Kilpailussa tuli toiseksi Sami Liimatainen Jyväskylän Naughty BRGRista, kolmanneksi Petri Tauriainen Turusta Ravintola Teinistä ja neljänneksi Jari Rahkola RUOK Burger Rukasta.

Finaalissa kilpailutehtävän teemana oli käsityöläisyys ja raaka-aineina oli yhteistyökumppaneiden tuotteita. Käytettävänä oli mm. HK:n laadukkaita lihoja ja valikoima Arlan juustoja. Kilpailijat valmistivat mahdollisimman monta burgerin komponenttia itse alusta lähtien. Esimerkiksi kastikkeet oli valmistettu ja sämpylät leivottu itse.

voittajaburgeri
Kuva: Otto Helkama

”Kilpailu oli kovatasoinen, mutta kilpailijoista nousi ylivoimainen voittaja. Pekan voiton ratkaisi huolella valmistettu burgeri, jossa kaikki maut olivat tasapainossa. Sekä semifinaalin että finaalin tuotteet olivat ammattitaidolla ja intohimolla valmistettu. Sain tänään maistaa kenties elämäni parhaimman burgerin.”, kertoo Burger Battle 2019 -kilpailun päätuomari Pekka Terävä.

Muita tuomariston jäseniä olivat: ravintoloitsija ja keittiömestari Akseli Herlevi (Naughty BRGR), Executive Chef Marko Hirvonen (Lantmännen Unibake), Keittiömestari ja kehityspäällikkö Sami Rekola, (HKScan Pro), keittiömestari Lasse Koistinen (Art Food Heaven) sekä luova johtaja Risto Mikkola (Kotipizza Group).

Oy Lantmännen Unibake Ab:n ja Food Camp Finland Oy:n lisäksi Burger Battle 2019 -kilpailun yhteistyökumppaneita ovat Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku, HKScan, Arla, Dieta ja Easyfairs.

www.burgerbattle.fi
#burgerbattle2019

Lisätiedot:
 
Food Camp Finland Oy, projektijohtaja Maarit Kivilahti, maarit.kivilahti@foodcampfinland.fi
+358 50 4144 267

31 01.2019

Suomen Bocuse d’Or –joukkue tuli neljänneksi maailman vaativimmissa kokkikisoissa. Edustaja Ismo Sipeläinen, hänen assistenttinsa Johan Kurkela sekä valmentaja Tommi Tuominen veivät 5 tuntia 35 minuuttia kestävän tulikokeensa päätökseen tyylikkäästi ilman virheitä.

f9a52f57 32c4 4495 bb6f 2c66c73b710c w 960

Kuva: Kim Öhman

Yli vuoden tiiviisti harjoitelleen tiimin työ päättyi tänään Lyonin messukeskuksen Paul Bocuse-hallissa neljänteen sijaan. Vaikka tulos ei ole palkintosijatavoitteen mukainen, se on kilpailun korkeaan tasoon nähden hyvä ja jatkaa Suomen tasaista menestystä. Vuoden 2019 Bocuse d’Or -kilpailun voitti Tanska, hopeaa otti Ruotsi ja pronssille tuli Norja.

Rennosti ja varmasti koko kilpailun ajan työskennellyt Suomen joukkue teki virheettömän kisasuorituksen. Valmentaja Tommi Tuomisen mukaan joukkueen kilpailusuoritus oli paras tähän mennessä; joukkueella oli ennen kilpailuja takanaan lähes 20 täyttä 5 tunnin 35 minuutin harjoitusta.

- Kilpailu meni erittäin hyvin, pysyimme aikataulussa, ja kaikki sujui kuten suunnittelimme. Raaka-aineissa oli hiukan eroja totuttuun, esimerkiksi lihan raaka-aine oli paljon suurempaa ja myös pehmeämpää, kuin millä harjoittelimme. Erot eivät kuitenkaan vaikuttaneet suoritukseen, Ismo Sipeläinen kertoo.

Suomi oli neljäs sekä lihavadista että lautasannoksesta annetuissa pisteissä. Keittiötyöskentelyssä Suomi oli tulostaulun mukaan kolmas.

- Kilpailun taso oli kova, ja vatitehtävässä suoritukset olivat melko tasaisia. Chartreuse oli vaikea monelle joukkueelle ja taso heitteli paljon. Suomen etu oli, että meidän chartreusemme oli tehtävänannon mukainen, moni joukkue oli ottanut riskejä ja erilaiset näkemykset tekivät tuomaroinnista vaikeaa, chartreuse-tehtävää tuomaroinut Matti Jämsén kertoo.

- Olemme tasaisen varmasti koko ajan kärjen tuntumassa. Jonain päivänä pian palkintosijojen lasikatto murtuu, Jämsén uskoo.

Bocuse d’Or-kilpailujen suomalainen kannustusjoukko on kasvanut viimeisten kausien aikana yli satapäiseksi joukoksi, joka matkustaa joukkueen perässä kilpailuista toiseen. Koko joukkue kiittää kaikkia kumppaneitaan ja yleisöä upeasta tuesta matkan varrella ja äänekkäästä kannatuksesta kisahallissa.

18 01.2019

HK Sininen Lenkki tehdaskuva

Tie klassikoksi ei käy käden käänteessä. HK Sinisen Lenkin juuret ulottuvat reilusti yli 50 vuoden päähän, vuoteen 1963 – aikaan, jolloin makkara oli oikeastaan vain ”herrojen herkku”. Tiedote medialle   17.1. klo 9:30

Helsingin Kauppiaat Oy valmisti ensimmäiset lenkkimakkaransa irtomyyntiin, kuten 1950-luvun lopussa oli tapana. Lenkkimakkaran valmistus oli tuolloin ja vielä 1960-luvun alkupuolellakin pitkälti käsityötä ja kuori luonnonsuolta. Makkaranteko oli hidasta – ja lopputuotteen hinta sen mukainen. Kansallisruokaa lenkki ei vielä tuolloin ollut.

Innovaatio kääntää lehden makkarahistoriassa

Uutta makkarateknologiaa oli tarjolla ulkomailla ja kehitystä seurattiin Suomessakin. Keskeinen innovaatio oli Naturin-kuori, jonka raaka-aine on eläinperäinen sidekudosvalkuainen. Se sopii kestävyytensä vuoksi teolliseen tuotantoon hyvin. HK:n tuore makkaramestari Urho Hirvonen, jota pidetään HK Sinisen Lenkin isänä, otti sen käyttöön vuonna 1963. Makkaran päät sidottiin käsin ja päähän kiinnitettiin tuotesinetti eli plommi, jossa oli tuotteen laatunimi. Käsin sitominen loppui, kun HK:lle hankittiin klipsikoneita eli suljinlaitteita.

Menestysbrändi syntyi kansan suussa

Valmistusteknologian kehittymisen myötä lenkkimakkaran myynti alkoi kuitenkin kasvaa. Helsingin Kauppiaat vastasi kysyntään ja toi markkinoille kaksi makkaralaatua: Lenkkimakkaran ja Kiuasmakkaran. Silloinen elintarvikeasetus määräsi, että makkarassa on oltava tieto sen laadusta ja valmistajasta. Koska tuotesinettiä ei enää ollut, HK ratkaisi asian painamalla tekstin ”Lenkkimakkara” sinisellä suoraan lenkin Naturin-kuoreen. Kiuasmakkaraan tuli teksti ”Kiuaslenkki” ensin valkoisella, myöhemmin punaisella. Ja eipä aikaakaan, kun kauppiaat jo lyhensivät nimen ja tilasivat HK:lta ”Sinistä” ja ”Punaista”. Tavan omaksuivat nopeasti myös kuluttajat. Menestysbrändi oli syntynyt.

Perinteinen maku

Klassikon reseptissä raaka-aineet ovat jonkin verran vaihdelleet ajan muutosten mukana. Alkuvaiheessa käytettiin hevosen- ja naudanlihaa, kun taas nyky-Sinisen pääasiallinen raaka-aine on sianliha. Myös Sinisen Lenkin rasva- ja suolaprosentteja on laskettu ajan saatossa nykyajan terveysvaatimusten mukaisesti. Sinisen mausta on aina oltu tarkkoja. Kun Urho Hirvosen aikaan makkaramestari arvioi mausteannostuksen määrää raakaa makkaramassaa maistamalla, tulevat mausteseokset nyt valmiina maustetoimittajalta ja ne lisätään tietokoneen ohjaamina makkaran massaan.

Koko Suomen perusruokaa

1970-luvun taitteen rajun maaltamuuton myötä kasvoi myös Sinisen Lenkin kysyntä voimakkaasti. Menekkiä lisäsi entisestään vakuumipakkauksiin siirtymisen ansiosta parantunut säilyvyys. Mitä perheenemännät sitten tarjosivat nälkäiselle jälkikasvulle ja puolisolle? Makkarakastiketta, makkarakeittoa, uunimakkaraa ja makkarapyttipannua. Helppoa, nopeaa ja maukasta ruokaa makkarasta, joka oli valmistettu ”lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä”. ”Ikiaikainen” lienee kuitenkin tapa nauttia Sinistä kylmänä suoraan paketista. Sinapilla tai ilman.

Perinteinen uunimakkara

2-4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

100 g kerma- tai emmental juustoa

Kuori makkarat ja tee niihin viiltoja. Viipaloi juusto ja täytä viillot juustoviipaleilla. Paista uunimakkarat 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja makkara kunnolla paistunut. Tarjoa uunimakkara perunamuusin, pikkelikurkkujen, ruskistettujen punasipulilohkojen ja hyvän sinapin kera. 

HK Sininen annoskuva

Perinteinen pyttipannu

4 annosta / 30 minuuttia

1 pkt HK Sininen Lenkki® Perinteinen 580 g

1 iso sipuli

500 g keitettyjä perunoita (esimerkiksi edelliseltä päivältä jääneitä)

4 kananmunaa

2 rkl voita

suolaa

rouhittua mustapippuria

Kuori ja leikkaa makkarat puolikuun muotoisiksi paloiksi. Silppua sipuli ja leikkaa perunat suupaloiksi. Paista makkarat, perunat ja sipuli voissa valurautapannulla kauniin värisiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.Paista lisäksi häränsilmäkananmunat ja tarjoa pyttipannu paistettujen munien ja suolakurkkujen kera.

HK Sininen Lenkki® -valikoimassa on neljä varianttia:

- HK Sininen Lenkki® Perinteinen - on sarjan kiistaton klassikko ja kaikkein suosituin

- HK Sininen Lenkki® Juhla - lihapitoisuus on korkeampi kuin sarjan muilla varianteilla (63 %)
- HK Sininen Lenkki® Juusto - sisältää 5,5 % juustoa
- HK Sininen Lenkki® Kevyt - sisältää rasvaa vain 10 %

Historialähteet:

Haapio Markku: Sininen Lenkki ja kymmenen mestaria (Otava 2003)
Haapio Markku: Sininen Lenkki 50 ja mestarien makkarareseptit (Otava 2013)
Puro Laura, Åberg Veijo: Lihatalonpojat ja heidän yhtiönsä (Edita 2012)

19 11.2018

Bocuse uutiskuva

Maailman arvostetuimman kokkikilpailun Bocuse d’Orin finaali järjestetään Lyonissa 29.-30.1.2019. Kilpailumenestys rakentaa paitsi yksittäisten kokkien uraa, myös menestyvien maiden mainetta ruokamaana.

Ismo Sipeläisen ja hänen assistenttinsa Johan Kurkelan yli vuoden tiivis harjoittelukausi kulkee kohti Lyonissa järjestettävää Bocuse d’Or -kokkikilpailun finaalia. ELO-säätiön luotsaama pitkäjänteinen työ Bocuse d’Or -kilpailutoiminnassa ja Suomen jatkuvat hyvät sijoitukset kilpailuissa, jota koko ruokamaailma seuraa kahden päivän ajan, tukevat Suomen ruokamaineen rakentamistyötä.

Ruokamaailman kovimmat ammattilaiset ja mielipidevaikuttajat seuraavat Bocuse d’Or -kilpailuja ja niissä pärjääviä maita tarkkaan. Kilpailussa menestyminen on tarkoittanut etenkin runsaasti palkintoja voittaneille Pohjoismaille maineen kasvua ja ruokamatkailun kehittymismahdollisuuksia.

- Suomi on jo vuosia kisannut parhaiden maiden joukossa, ja meiltä on totuttu odottamaan hyvää suoritusta. Kaikki tehty työ on tuonut meidät tilanteeseen, jossa meidät tunnetaan kovana ruokaosaajana maailman vaativimmassa kilpailussa. Tämä kaikki sataa myös suomalaisen ruokakulttuurityön yhteiseen laariin. Tavoitteemme palkintosijoilla on kova, muttei mahdoton, summaa joukkueen presidentti, kaksinkertainen Bocuse d’Or-edustaja Matti Jämsén

Vaativat tehtävät kunnioittavat Bocusea ja Robuchonia

Lyonissa tehdään kaksi kilpailuruokaa 14 hengelle 5 tunnissa 35 minuutissa. Molemmat tehtävät kunnioittavat ranskalaisen keittiötaidon mestareita, kilpailun perustajaa Paul Bocusea ja Joël Robuchonia.

Vadilla esiteltävän ruoan pääraaka-aine on vasikan kyljysrivi, jonka seuraksi tulee valita vasikan sisäelimiä, esimerkiksi kateenkorvaa, maksaa tai munuaista. Kilpailutehtävässä kunnioitetaan Bocusen periaatetta siitä, että raaka-aine on annoksessa parhaimmillaan silloin, kun sen tunnistaa. Lisäksi vatitehtävässä tuodaan esiin kilpailijan maan identiteettiä sekä ruoassa että muotoilussa.

Lautasannostehtävässä kunnioitetaan klassikoita modernisoinutta Robuchonia ja valmistetaan  moderni tulkinta chartreusesta - klassisesta lämpimästä, koristeellisesta vihannes tai liha-vihannesterriinistä. Kilpailutehtävässä käytettävät raaka-aineet ovat kasvikset ja äyriäiset: osterit, kampasimpukat, sinisimpukat sekä sydänsimpukat.

- Tehtävä on haastava, koska ruoka ei ollut meille kovin tuttu. Aloitimme harjoittelun etsimällä kaiken mahdollisen saatavilla olevan tiedon, ja sen jälkeen teimme keittiössä täysin klassisen chratreusen. Siitä olemme kehittäneet ruokaa vähitellen modernimmaksi - historia on tunnettava hyvin, ennen kuin voi tarttua modernisointiin, Ismo Sipeläinen kertaa luovaa prosessia.

Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueeseen kuuluvat edustaja Ismo Sipeläinen, assistentti Johan Kurkela, presidentti ja Suomen tuomari Matti Jämsén, sekä valmentaja Tommi Tuominen. Lisäksi mediasuhteista vastaa Mari Cadaut ja Suomen Bocuse d’Or Academyn toiminnasta, rahoituksesta ja yhteistyökumppanisuhteista ELO-säätiön toimitusjohtaja Bettina Lindfors. Suomi kilpailee toisena kisapäivänä 30.1. alkaen klo 9 Suomen aikaa.

Bocuse d'Oria tukevat kaudella 2018-2019 pääyhteistyökumppanit Davanti Finland Oy, HKScan Oyj ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku sekä yhteistyökumppanit Aalto Yliopisto, Arvo Kokkonen Oy, Arla Oyj, Diversey, E.Ahlström Oy, Fredman Group Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Kavika Oy, Keuda, Medanta Oy, Nespresso, Perho Liiketalousopisto, Polar Electro Finland Oy, Puljonki Oy, Sieni Honkonen, Scanbox, Tallink Silja, Vihannespörssi Oy, Vindirect ja Kotipellon puutarha.

KUVIA https://www.flickr.com/photos/elosaatio/albums/72157666262496808

Lisätiedot
Mari Cadaut, Promotion Manager, 040 5878053

Bettina Lindfors, toimitusjohtaja, ELO-säätiö 040 920 9810

Taustaa
Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987 ja sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari, keittiötaidon uudistaja Paul Bocuse. Paul Bocuse siirsi kilpailun johtajuuden pojalleen Jerôme Bocuselle vuoden 2017 kilpailujen alla. Paul Bocuse menehtyi 20.1.2018.

Bocuse d’Or -kilpailukausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna pidetään sekä maakohtaiset edustajakarsinnat että maanosakohtaiset karsintakierrokset Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa, joiden kautta valikoituu toisen vuoden 24 finalistia. Loppukilpailu pidetään joka toinen vuosi tammikuussa Lyonissa, Ranskassa.

Kilpailu koostuu 5 tunnin 35 minuutin pituisesta suorituksesta, jonka aikana valmistetaan 14 annosta vadilta tarjoiltavaksi ja 14 annosta lautasille. Perinteisesti vadin pakollisena pääraaka-aineena on ollut liha ja lautasannoksissa kala. Vuoden 2017 finaalissa lautasille rakennettiin kokonaan vegaaninen annos.

Suomi on ollut mukana Bocuse d’Or -kilpailussa 13 kertaa. Maamme paras sijoitus on Matti Jämsénin 4. sija vuonna 2015. Lisäksi olemme olleet kahdesti viidensiä ja kerran kuudensia.
Edustajan lisäksi viralliseen Bocuse d’Or -joukkueeseen kuuluvat assistentti, valmentaja, tuomarina ja joukkueen johtajana toimiva presidentti sekä promotion manager.

Kilpailukausi 2018-2019
Suomen edustajaksi valitun Ismo Sipeläisen kisakausi alkoi helmikuun 2018 alussa. Ensimmäinen etappi oli Torinossa järjestettävät Euroopan osakilpailut 11.-12.6., joissa Suomi tuli neljänneksi ja sai parhaan vadin erikoispalkinnon. Finaali järjestetään 29.-30.1.2019 Lyonissa, joissa palkintosijoista kilpailee 24 maata ympäri maailman. Kilpailupäivä arvotaan noin kuukautta ennen kilpailuja. Suomella on tavoitteena olla finaalissa kolmen kärjessä.

Suomen edustaja Ismo Sipeläinen, 28, on osallistunut Bocuse d’Or-kauteen kahdesti, 2010-2011 Matti Jämsénin assistenttina ja 2014-2015 Matti Jämsénin valmennustiimin jäsenenä. Työuransa Sipeläinen on tehnyt GW Sundmansilla, ravintola Olossa ja Finnjävelissä.

Sipeläisen assistenttina kilpailuissa toimii Johan Kurkela, 21, joka on ollut 2014-2015 Bocuse d’Or-kaudella joukkueen päivittäisessä työssä avustavana keittiöassistenttina. Hän on kilpaillut menestyksekkäästi EuroSkills- ja Nordic Young Chef-kisoissa. Johan valmistui ravintolakoulu Perhosta vuonna 2016 ja on työskennellyt ravintola Olossa ja Ultimassa.

28 09.2018

Maailman arvostetuimman kokkikilpailun Bocuse d’Orin finaali järjestetään Lyonissa tammikuussa 2019. Ensimmäisten raaka-ainejulkistusten myötä Suomen joukkue on aloittanut täysipäiväisen harjoittelun tavoitteenaan paikka kolmen kärjessä. Tommi Tuominen liittyy joukkueeseen valmentajan roolissa.

Tommi Tuominen ajankohtaista

Suomen Bocuse d'Or -joukkueen valmentaja Tommi Tuominen. Kuva: Kim Öhman

Ismo Sipeläisen ja hänen assistenttinsa Johan Kurkelan matka kohti Lyonissa järjestettävää Bocuse d’Or-kokkikilpailun finaalia on alkanut. Kilpailutehtävistä toisen, vadilla esiteltävän ruoan pääraaka-aine julkistettiin syyskuun lopulla, ja harjoittelu treenikeittiöllä Perho Liiketalousopiston tiloissa on alkanut. Kilpailutehtäväksi määriteltiin maitovasikan kare, jonka seuraksi tulee valita vasikan sisäelimiä, esimerkiksi kateenkorvaa, maksaa tai munuaista.

Kilpailutehtävässä kunnioitetaan tammikuussa 2018 menehtyneen Paul Bocusen perintöä ja hänen periaatettaan, että raaka-aine on annoksessa parhaimmillaan silloin, kun sen tunnistaa. Vasikankare tulee esitellä korkeintaan kahdessa osassa, luiden kanssa. Lisäksi vatitehtävässä tuodaan esiin kilpailijan maan identiteettiä sekä ruoassa että muotoilussa.

- Tehtävänannossa pyydetään luomaan klassikkoa kunnioittava annos modernilla näkemyksellä. Tämä on minulle mieluinen haaste, klassikoiden muokkaaminen on kiinnostava tehtävä. Lähdemme nyt valmennustiimin kanssa etsimään sellaisia klassisia makuja ja yhdistelmiä, jotka on helposti muokattavissa hienovaraisesti ja tyylikkäästi suomalaisuutta henkiväksi kokonaisuudeksi, Sipeläinen pohtii.

Tommi Tuominen joukkueen valmentajaksi

Suomen Bocuse d’Or-joukkueen valmentajaksi matkalle kohti Lyonia on valittu Michelin-tähtiravintola Demon sekä ravintola Ultiman ravintoloitsija, Ultiman keittiöpäällikkö Tommi Tuominen. Tuomisen lisäksi valmennusryhmään kuuluu Vuoden Kokki 2018, ravintola Nuden ravintoloitsija ja keittiöpäällikkö Kalle Tanner.

- Lähdin mukaan, koska Suomen kisatoiminta on hyvällä mallilla ja menestystäkin tulee jatkuvasti. Haluan kantaa korteni kekoon, jotta työ saa myös ansaitsemansa huomion: on tärkeää, että suomalaiset tietävät, että tällaista tehdään meillä menestyksekkäästi. Suomalaisten on aika olla ylpeitä ruokakulttuurimme hyvästä vedosta!

Sipeläinen ja Tuominen ovat työskennelleet aiemmin yhdessä Finnjävelissä. Tuominen listaa Sipeläisen vahvuuksiksi sen, että tämän kyky hahmottaa makuja ja rakenteita on poikkeuksellisen hyvä ja makupaletti sekä rauhallisuus kisatilanteessa omaa luokkaansa.

Suomen joukkueen tavoite on palkintosijoilla.

- Lähdemme kilpailuun hyvistä asemista: voitimme Euroopan karsinnoissa parhaan vadin erikoispalkinnon ja tulimme neljänneksi. Maailmanlaajuisessa finaalissa kisa kuitenkin kovenee, Pohjoismaiden lisäksi muun muassa USA ja Japani ovat vahvoja kilpailumaita. Tavoitteemme palkintosijoilla on kova, muttei mahdoton, summaa joukkueen presidentti, kaksinkertainen Bocuse d’Or-edustaja Matti Jämsén.

Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueeseen kuuluvat edustaja Ismo Sipeläinen, assistentti Johan Kurkela, presidentti ja Suomen tuomari Matti Jämsén, valmentaja Tommi Tuominen sekä media- ja kansainvälisistä suhteista vastaava viestintäpäällikkö Mari Cadaut. Suomen Bocuse d’Or Academyn toiminnasta, rahoituksesta ja yhteistyökumppanisuhteista vastaa ELO-säätiön toimitusjohtaja Bettina Lindfors.

27 09.2018

NettiAlasivu VuodenKokki K

Vuoden Kokki vuosimallia 2018, Kalle Tanner, on suunnitellut 70-vuotista taivaltaan juhliville koulukeittiöille kaksi mehevää ja maistuvaa lounasruokaa yhteistyössä HKScan Pron kanssa. Koululaisten makunystyröitä hemmotellaan Kananpoika-pastapaistoksella ja Broileripadalla kvinoan kera. Molempien ruokien pääraaka-aine on suomalainen broilerinliha.

Kallen ideoimat reseptit:

Broileripata ja kvinoa >>
Kananpoika-pastapaistos >>



Kalle Tanner on pitkän linjan ravintola-alan osaaja. Hän on työskennellyt muun muassa Sundmans Krogissa, G.W.Sundmansilla ja Villa Strösvikissä. Nyt Tannerin uralla puhaltavat uudet tuulet. Mies aloittaa lokakuussa Helsinkiin avattavan uuden Ravintola Nuden keittiöpäällikkönä ja osakkaana. Nude kuuluu Olo Group -konserniin, joka on Pekka Terävän, Petri Lukkarisen ja Teuvo Salmisen omistama kokonaisuus.

Työn ohella Tanner on saanut olla mukana monissa mielenkiintoisissa projekteissa esimerkiksi Suomen Bocuse d’Or -edustajien, Vottonen ja Sipeläinen valmentajana.

****

Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen järjestäjä on ELO – suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö. Kilpailutoiminta rahoitetaan kokonaan kumppaniyhteistyöllä. HKScan on yksi ELO-säätiön yhteistyökumppaneista.

31 08.2018

31 08.2018

”Yksikään paali ei saa mennä hukkaan”

HKScan Oyj, tiedote medialle 21.8.2018

Huono satokausi uhkaa laskea suomalaisen lihantuotannon omavaraisuuden ennätyksellisen alas. Tästä syystä HKScan etsii jatkuvasti keinoja, joilla helpottaa vaikeuksissa olevan alkutuotannon tilannetta. Uusimpana toimenpiteenä yhtiö on avannut verkkopohjaisen kauppapaikan säilörehulle ja oljelle, jotta niukka sato saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä.

”Avasimme uuden kauppapaikan säilörehulle ja oljelle. Karkearehupörssi tarjoaa ajantasaista tietoa myynnissä olevista karkearehueristä ja niiden sijainneista. Tässä kriisitilanteessa on erittäin tärkeää, että yksikään paali ei nyt mene hukkaan”, sanoo eläinhankinnasta ja tuottajapalveluista vastaava johtaja Pia Nybäck HKScanista.  

Karkearehupörssiä ei ole rajattu pelkästään HKScanin tuottajille, vaan se on kaikkien tuottajien käytössä. Ilmoitus lisätään kartalle, josta muut tilat voivat selata lähellä olevia eriä. Karkearehupörssi on käyttäjälleen ilmainen. HKScan ei peri välityspalkkioita. Välityspaikka on osoitteessa: www.hkscanagri.fi/karkearehuporssi.

Suomalaisten kuluttamasta lihasta noin 80 prosenttia on tähän asti ollut kotimaassa tuotettua.

”Tämä on tarkoittanut sitä, että olemme voineet varmistua ruoan korkeasta laadusta kotimaisen tuotantoketjun maailmanluokan osaamisen takia. Nykykehityksellä omavaraisuus uhkaa Suomessa kuitenkin laskea ennätyksellisen alas. Ruotsissa oman tuotannon supistuminen tapahtui jo muutama vuosi sitten. Jos emme nopeasti Suomessa ratkaise alkutuotannon kannattavuuskriisiä, kuluttajien lautasella suomalainen liha korvautuu entistä useammin muualla tuotetulla”, Nybäck toteaa.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) mukaan kuluvan kesän sato on jäämässä Suomessa koko 2000-luvun pienimmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa kotieläintilan ruokintakustannusten merkittävää nousua. Lihan tuotantokustannukset kohoavat tämän seurauksena noin 10 prosenttia.

”Ruotsissa koko ruokaketju tekee yhdessä töitä kriisitilanteen pelastamiseksi. Ruotsin hallitus myönsi 120 miljoonan euron tukipaketin karjatiloille. Suomessa tarvittaisiin nyt vastaavanlaista päätöstä. Tuottajien lisäksi hallituksen päätöstä odottaa 300 000 ruokaketjun parissa työskentelevää suomalaista”, Pia Nybäck sanoo.

Esimerkkejä HKScanin toimenpiteistä tuottajien tukemiseksi kesällä 2018:

  • Viljatorin lanseeraus yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa
  • Tuottajien jatkuva neuvonta (mm. rehureseptien optimointi)
  • Karkearehupörssin lanseeraus
  • Suurimpien tuottajien rehutilanteen selvitys ja rehukomponenttien välitys tarvitseville
  • Rahoituksen tarjoaminen tuottajille rehun hankkimiseksi

Lisätiedot medialle:

HKScan Media Service Desk, p. 010 570 5700 ja communications@hkscan.com

Taustaa: Viisi faktaa kuivuudesta

13 06.2018

Bocuse dOr karsinnat

Kuva: Kim Öhman

Euroopan Bocuse d’Or-karsinnat käytiin 11.-12.6. Torinossa Italiassa. Kilpailun kärkeen nousivat Norja, Ruotsi ja Tanska. Suomi sijoittui neljänneksi, voitti parhaan vadin palkinnon ja menee Lyonissa tammikuussa pidettäviin loppukilpailuihin.

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Euroopan osakilpailuun valittiin 20 maata, joista 10 pääsi tammikuussa 2019 pidettäviin maailmanmestaruuskisoihin.  Suomen edustaja Ismo Sipeläinen, 27, ja assistentti Johan Kurkela, 21, sijoittuivat neljänneksi ja ovat siten mukana loppukilpailuissa. Voiton vei Norja tasaisen vahvalla suorituksellaan, toiseksi tuli Ruotsi ja kolmanneksi Tanska.

- Olen tyytyväinen tulokseen, vaikka jäimme pykälän tavoitteestamme olla palkintopallilla. Kilpailutilanteessa voi aina tulla pieniä virheitä, ja näin kovassa kisassa ne voivat pudottaa pisteitä kriittisesti. Tällä kertaa lautasannoksemme jäi kärkikolmikon pisteistä - vati sen sijaan voitti parhaan vadin palkinnon. Lähdemme ylpeinä kohti Lyonia, kommentoi Sipeläinen suoritusta.

Kilpailuissa valmistettiin 15 annosta lautasille ja 15 annosta vadille. 20 hengen tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön, pääraaka-aineiden käytön sekä omaperäisyyden perusteella. Lisäksi lopulliseen sijoitukseen vaikuttaa keittiötyöskentely: hävikinhallinta, tekniikka ja hygienia. Suomen tuomarina toimi Matti Jämsén.

Lautasannosten pääraaka-aineina olivat piemontelainen luomukananmuna sekä Castelmagno DOP-lehmänmaitojuusto. Lisäksi lautasannokseen oli lisättävä kilpailua edeltävänä iltana paljastettu yllätysraaka-aine, spagetti. Vadilla tarjoiltavan ruoan pääraaka-aineina olivat Fassona Piemontese -naudan filee, Sant’Andrea -riisi sekä vasikan kateenkorva.

- Kilpailu etenkin toisena päivänä oli kovatasoinen, ja kärkinelikon vatiruoat olivat onnistuneita. Meidän täytyy selvittää, mistä lautasannoksemme kärkeä alemmat pisteet johtuivat ja ottaa siitä opiksemme Lyoniin valmistautuessamme. Olemme jatkuvasti aivan kärjen tuntumasssa, välillä nämä neljännet sijat minua hiukan henkilökohtaisesti harmittavat, mutta suoritus ja sijoitus oli erittäin hyvä! kertoo liha-annosten makutuomarina toiminut joukkueen presidentti Jämsén.

Suomen kilpailuannokset ja niiden kuvat

Suomen matka jatkuu kohti Lyonissa 28.-30.1. 2019 pidettäviä loppukilpailuja. Joukkue jatkaa kilpailukautta ja harjoittelua alkusyksystä, kun loppukilpailun pakolliset raaka-aineet ilmoitetaan.

www.elo-saatio.fi/bocusedor, www.facebook.com/bocusedorfinland, Instagram @bocusedorfinland
#bocusedorfi #bocusedor #finnishfood #ismosipeläinen #teamfinland

Taustaa

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987 ja sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari, keittiötaidon uudistaja Paul Bocuse. Paul Bocuse siirsi kilpailun johtajuuden pojalleen Jerôme Bocuselle vuoden 2017 kilpailujen alla. Paul Bocuse menehtyi 20.1.2018.

Bocuse d’Or -kilpailukausi kestää kaksi vuotta. Ensimmäisenä vuonna pidetään sekä maakohtaiset edustajakarsinnat että maanosakohtaiset karsintakierrokset Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa, joiden kautta valikoituu toisen vuoden 24 finalistia. Loppukilpailu pidetään joka toinen vuosi tammikuussa Lyonissa, Ranskassa.

Kilpailu koostuu 5 tunnin 35 minuutin pituisesta suorituksesta, jonka aikana valmistetaan 15 annosta vadilta tarjoiltavaksi ja 15 annosta lautasille. Perinteisesti vadin pakollisena pääraaka-aineena on ollut liha ja lautasannoksissa kala. Vuoden 2017 finaalissa lautasille rakennettiin kokonaan vegaaninen annos.

Suomi on ollut mukana Bocuse d’Or-kilpailussa 13 kertaa. Maamme paras sijoitus on Matti Jämsénin 4. sija vuonna 2015. Lisäksi olemme olleet kahdesti viidensiä ja kerran kuudensia.

Kilpailukausi 2018-2019

Suomen edustajaksi valitun Ismo Sipeläisen kisakausi alkoi helmikuun 2018 alussa. Ensimmäinen etappi on Torinossa järjestettävät Euroopan osakilpailut 11.-12.6. Euroopan osakilpailuihin valitaan mukaan 20 maata, joista 10 parasta pääsee loppukilpailuihin. Suomella on tavoitteena olla Euroopan osakilpailuissa kolmen kärjessä.

Suomen edustaja Ismo Sipeläinen, 27, on osallistunut Bocuse d’Or-kauteen kahdesti, 2010-2011 Matti Jämsénin assistenttina ja 2014-2015 Matti Jämsénin valmennustiimin jäsenenä. Työuransa Sipeläinen on tehnyt GW Sundmansilla, ravintola Olossa ja Finnjävelissä.

Sipeläisen assistenttina kilpailuissa toimii Johan Kurkela, 21, joka on ollut 2014-2015 Bocuse d’Or-kaudella joukkueen päivittäisessä työssä avustavana keittiöassistenttina. Hän on kilpaillut menestyksekkäästi EuroSkills- ja Nordic Young Chef-kisoissa. Johan valmistui ravintolakoulu Perhosta vuonna 2016 ja on työskennellyt ravintola Olossa.